Johdatus ekologiaan

Hei sinä! Kyllä, sinä! Oletko ajatellut paikkaasi maailmassa? Tunnetko olosi yksinäiseksi, tai mietitkö kaiken tarkoitusta? Mitä merkitystä sinulla on?

Nämä ovat asioita, joita kaikki mietti- vät ja joihin he haluavat vastauksia. Mutta ehkä on helpottavaa tietää, että kaikki tällä planeetalla on yhteydessä toisiinsa. Eläimet - kuten ihmiset - kasvit, bakteerit, jopa ilma, jota hengitämme, ja maa, jonka päällä kävelemme... kaikki vaikuttaa kaikkeen. Katsomme nyt joitakin osia savannin ekosysteemistä.

Ekosysteemi on yhteisö, jossa elävät organismit ovat yhteydessä niitä ympäröiviin elottomiin osiin - esimerkiksi lämpötilaan, kallio- tai maaperään sekä veden ja ravinteiden saatavuuteen. Et tietenkään ole leijona tai antilooppi, etkä missään nimessä ruohotuppo. Mutta pysy kuulolla ja saat tietää, kuinka osa elämästä savannilla on yhteydessä toisiinsa. Heinä, kasvinsyöjät, ja petoeläimet ovat täällä ekosysteemien osia. Ekosysteemissä elämään kykenevien eläinten määrä riippuu osittain siitä kuinka paljon ruohoa ja muita kasveja ekosysteemissä kasvaa.

Jos ruoho kasvaa jonkin aikaa hyvin savannilla, kasvinsyöjillä on enemmän ravintoa ja niiden määrä lisääntyy. Ja kun on enemmän kasvinsyöjiä, petoeläimille riittää enemmän saalista, joten petoeläinten määrä voi myös lisääntyä. Kun petoeläinten määrä kasvaa, ne tappavat ja syövät enemmän kasvinsyöjiä. Sinä aikana paljon ruohoa on syöty. Tämä tarkoittaa, että kasvin- syöjiä on taas vähemmän.

Ja silloin petoeläintenkin määrä vähenee. Huonona vuonna, kun lämpötila, sää tai veden saatavuus rajoittaa ruohonkasvua, on vähemmän kasvinsyöjiä, ja silloin petoeläinten määrä vähenee taas. Kuitenkin, jos sadetta ja aurinkoa saadaan tarpeeksi, ruohonkasvu lisääntyy taas! Eläinten, kasvien, ja muiden organismien vaikutuksia toisiinsa ja ympäristöönsä kutsutaan bioottisiksi tekijöiksi. Niitä ympäristön osia, jotka eivät ole biologisia, mutta vaikuttavat eläimiin, kasveihin tai muihin organismeihin, kutsutaan abioottisiksi tekijöiksi Sellaisia ovat muun muassa lämpötila, kallioperä, sää, ja saatavilla olevan veden ja ravinteiden määrä.

Kaikki ovat yhteydessä, ja koska asiat liittyvät niin läheisesti toisiinsa, mikään ei ole koskaan pysyvää. Kaikki on jatkuvassa muutoksen tilassa - esimerkiksi vuodenaikojen vaihtuessa. Luonnossa on käynnissä jatkuva kilpailu sekä lajien sisällä että lajien välillä. Bioottiset ja abioottiset tekijät tarjoavat olosuhteet tälle kilpailulle. Kasvinsyöjät kilpailevat ruohosta ja petoeläimet kasvinsyöjistä.

Joillakin yksilöillä on piirteitä, jotka antavat niille etulyöntiaseman. Kun uusia piirteitä ilmenee - ja ne siirtyvät eteenpäin - lajit kehittyvät. Tätä kutsutaan evoluutioksi. Evoluution myötä syntyy uutta muuntelua, ja sen myötä biologinen monimuotoisuus lisääntyyn. Voidaan siis sanoa, että ekologia on evoluutiota toiminnassa, koska ekologia tuottaa rajoitteita siihen, mitkä yksilöt voivat levittää geenejään.

Ja evoluutio, tietenkin, pätee myös meihin ihmisiin. Maapallolla kaikki on yhteydessä ja vaikuttaa toisiinsa. Ekologia on pyrkimystä ymmärtää, kuinka elolliset asiat - eli bioottiset tekijät - ja elottomat asiat - eli abioottiset tekijät - ovat vuoro- vaikutuksessa ja vaikuttavat toisiinsa. Siinä onnistumiseen ei riitä pelkästään biologisten tekijöiden huomioiminen, vaan myös maantieteelliset ja geologiset tekijät vaikuttavat. Kun laitamme ekologiset lasit päähämme, katsomme asioita kokonais- valtaisesta näkökulmasta, missä eri osat yhdistettynä muodostavat yksityiskohtaisemman kuvan.

Kuvan elämästä! Elämästä maapallolla!