Kuulo

Tämä on Ludwig van Beethoven, yksi kaikkien aikojen suurimmista säveltäjistä. Musiikki... on hänen omaansa. Mutta miksi hän näyttää niin surulliselta? Ehkä, koska hänestä se kuulosti tältä? -- Kyllä.

Beethovenille todella kehittyi vakava kuulovamma. Elämänsä loppupuolella hän ei pystynyt kuulemaan luomaansa musiikkia. Hän oli kuuro. Tämä ei tietenkään ole näkyvää. Korvat näyttävät olevan kunnossa.

Mutta kuulo - ja korva - on paljon enemmän, kuin mitä on kiinni pään ulkopuolella. Tule mukaan, kun seuraamme äänen matkaa korvan läpi niin ymmärrät kuinka se toimii. Korvalehti on se osa korvasta, jonka näemme. Siihen on syy, että se näyttää vähän suppilolta. Muoto auttaa keräämään ääniaaltoja, sanotaan musiikkia, joka tulee eri suunnista. -- Ääni kulkee sisään ja läpi -- korvakäytävän.

Korvalehteä ja korvakäytävää kutsutaan ulkokorvaksi. Korvakäytävän päässä ääniaallot osuvat kalvoon, joka värähtelee edestakaisin. Tämä kalvo, tärykalvo, on esteenä ulkokorvan ja -- välikorvan välissä. Tässä on kolme pientä luuta, jotka koskettavat tärykalvoa. Nämä kuuloluut ovat kehon pienimmät luut.

Ne värähtelevät tärykalvon kanssa ja vahvistavat ääniaaltoja korvassa. Ne ovat nimeltään vasara, alasin ja jalustin. Jalustin on pisimmällä korvan sisällä ja välittää ääniaallot syvemmälle -- sisäkorvaan. Sisäkorvassa on pieni spiraalin- muotoinen elin täynnä paksua nestettä. Se alkaa värähdellä, kun signaali saavuttaa sen.

Kun ääniaalto saapuu ilmasta nesteeseen, ääni vaimentuu. Saatat tunnistaa tämän pinnan alla uimisesta. Sen vuoksi ääniaallot täytyy vahvistaa ennen kuin ne saavuttavat sisäkorvan. Spiraali on nimeltään simpukka. Tähän asti korvassa kulkeva ääni kulkee värähtelynä ilmassa ja korvan elimissä.

Mutta aivot eivät voi vastaan- ottaa värähtelyä. Aivoihin lähetettävät signaalit täytyy muuntaa sähköisiksi. Tämä muuntaminen tapahtuu simpukassa. Tässä on kuuloaistinsoluja, jotka havaitsevat värähtelyt nesteessä ja muuntavat ne heikoiksi sähkö- signaaleiksi: hermosignaaleiksi. Ne siirtyvät kuulohermoa pitkin aivoihin.

Ja nyt voimme havaita äänen. Aivot tulkitsevat signaalit välittömästi. Tunnistamme puheääniä ja eri kieliä... ... kuulemme säveliä... ... tai melu saattaa haitata meitä...

Niin kuulo toimii. Ulkokorva keskittää ja kanavoi äänen... ... välikorva vahvistaa sen... ... ja sisäkorva muuntaa sen hermosignaaleiksi, jotka aivot voivat vastaanottaa ja tulkita. Mutta joskus, kuten Beethovenilla, saattaa ilmetä ongelmia, jotka aiheuttavat kuulosairauksia.

Kovat äänet voivat vahingoittaa kuuloaistinsoluja tai aiheuttaa täry- kalvon repeämän. Tämän vuoksi monet ihmiset käyttävät nykyään kuulolaitteita. Niitä on erilaisia. Osa kuulolaitteista vahvistaa ääntä, jotta kuulojärjestelmä voi havaita sen helpommin. Toiset ovat keinotekoisia "simpukkaimplantteja", jotka havaitsevat äänen ja muuntavat sen suoraan hermosignaaleiksi, jotka kulkevat aivoihin.

Tämä kehittynyt teknologia on auttanut monia ihmisiä - vanhoja ja nuoria - ja parantanut heidän elämänlaatuaan. Mutta entä Beethoven? Uskotaan, että hänen kuulo- ongelmansa johtui sisäkorvasta. Jos hän eläisi nykyään, ehkä hän voisi saada simpukkaimplantin. Ehkä hän olisi voinut kuulla omaa musiikkiaan.

Ja ehkä hän sitten olisi näyttänyt vähän vähemmän ärtyneeltä.