Liikakalastus

Ihmiset ovat pyydystäneet, ja syöneet, kalaa tuhansia vuosia. Kun olemme vieneet kalaa maailman meristä, uusia kaloja on syntynyt korvaamaan ne. Kalat ovat lisääntyneet yhtä nopeasti kuin olemme kalastaneet. Joten, kalojen määrä meressä on ollut suurin piirtein sama. Populaatiot ovat pysyneet vakaina.

Mutta se ei ole enää totta. 1900-luvulla maailman väestö kasvoi nopeasti. Enemmän ihmisiä tarvitsi lisää ravintoa, ja suurin osa tuosta ravinnosta saatiin merestä. Aloimme käyttää tehokkaampia kalastustapoja. Verkoista tehtiin vahvempia ja suurempia.

Ja modernin teknologian avulla laivat löysivät kalaparvet helpommin. Paikasta toisensa jälkeen kalastettiin niin paljon kalaa etteivät ne pystyneet lisääntymään tarpeeksi nopeasti. Merien kalapopulaatiot vähenivät. Tätä kutsutaan liikakalastamiseksi. Ja liikakalastuksella on suuri vaikutus moniin meressä eläviin kalalajeihin.

Vain 20 prosenttia turskasta on jäljellä verrattuna vuoteen 1900. Viisi prosenttia maailman tonnikaloista on jäljellä. Yksi prosentti on jäljellä maailman ankeriaista. Meressä on monia erilaisia eläimiä. Ne syövät - ja joutuvat syödyksi.

Pienin kala syö levää, planktonia, ja pieniä katkarapuja. Suurempi kala syö pienemmän kalan. Ja erittäin suuri kala syö ne keskikokoiset. Me ihmiset syömme mieluummin isoja kaloja, joten kun kalastusalus saapuu trooliverkkojensa kanssa, se nappaa pääosin suuria petokaloja. Kun suuret petokalat harvenevat, enemmän niiden saaliista selviytyy - eli keskikokoiset kalat.

Kun keskikokoisten kalojen määrä lisääntyy, ne syövät enemmän pieniä kaloja kuin yleensä. Ja kun pikkukalat harvenevat, levä ja planktoni kasvavat, koska niitä ei syödä. Liikakalastus ei näin ollen vaikuta vain lajeihin, joita kalastamme. Se vaikuttaa koko meren ekosysteemiin. Mutta pinnalle se ei näy.

Vesi näyttää samalta kuin aina, vaikka paljon on muuttunut pinnan alla. Häiritsemme meren ekosysteemiä ja olemme hyvin lähellä hävittää useita suuria kalalajeja. Ja tämä on ongelma, ei vain meren elämälle vaan myös meille ihmisille. Suuri osa maailman väestöstä on riippuvainen kalasta selviytyäkseen. Mutta on yhä mahdollista tehdä jotain tälle ongelmalle.

Useissa paikoissa ympäri maailman viranomaiset tai kalastusyritykset ovat päättäneet lopettaa kalastuksen. Näissä paikoissa voidaan huomata, että kalakannat elpyvät, ja populaatiot alkavat jälleen kasvaa. Joten, meressä elävät kalapopulaatiot voivat palautua - jos annamme niille mahdollisuuden.