Kasvien ja eläinten kasvattaminen

Maria ja Sofia ovat puistossa, kun Sofia huomaa villin omenapuun. Maria, omenoita! Miksi ne ovat niin pieniä? Omenat ovat punaisia ja ne näyttävät kypsiltä. Mutta ne tosiaan ovat aika pieniä, eivätkä niin nättejä kuin kauppojen omenat.

Miksi nämä villit omenat ovat niin erilaisia? Kun ostamme hedelmiä ja vihanneksia, suosimme tietysti niitä, jotka näyttävät hyviltä ja maistuvat herkullisilta. Maanviljelijät haluavat myös, että heidän satonsa kasvaa hyvin ja on vastustuskykyistä ankarille olosuhteille, taudeille ja tuholaisille. Maanviljelijät haluavat eläintensä tuottavan suuren määrän munia, maitoa tai villaa, tai kasvavan nopeasti, niin, että maanviljelijät voivat myydä ja tehdä voittoa. Mutta kuinka voimme olla varmoja, että kasveilla ja eläimillä on nämä halutut ominaisuudet?

Mennäänpä muutama tuhat vuotta taaksepäin. Tuhansia vuosia sitten, ihmiset eivät harjoittaneet maanviljelystä — he yksinkertaisesti poimivat helpoimmin saatavan, makeimman ja isoimman hedelmän, joka tuli vastaan. Kaikki ihmisten syömät hedelmät pääsivät siis myös levittämään siemeniään, ja niin kasvoi lisää haluttavia kasveja, joilla oli nämä kivat ominaisuudet. Ajan myötä ihmiset alkoivat pitää eläimiä, kuten vuohia tai lampaita. Eläimet, jotka ovat heikkokuntoisia, alttiita sairauksille tai hyvin itsepäisiä, eivät ole kovin hyödyllisiä, joten maanviljelijät yleensä poistivat nämä laumastaan.

Vain terveiden, hyvätapaisten ja vahvojen eläinten annettiin lisääntyä. Ajan kanssa ihmiset huomasivat, että monet ominaisuudet siirtyivät vanhemmilta jälkeläisille, sekä kasveilla että eläimillä. Joten maanviljelijät alkoivat valita siemeniä kylvääkseen parhaimpia kasveja, ja parhaita eläimiä laumoistaan kasvattamiseen ja jalostukseen. Tätä kutsutaan valintajalostukseksi. Valintajalostuksen kautta, sukupolvi toisensa jälkeen, ihmiset ovat onnistuneet muuttamaan eri lajien ominaisuuksia, sopimaan paremmin ihmisten tarpeisiin.

Maissi, persikat ja omenat esimerkiksi, ovat kasveja, joita on jalostettu tällä tavoin tuhansien vuosien ajan. Kaikkien näiden sato oli ennen paljon pienempää ja vähemmän maistuvaa, mutta nyt niitä on saatavilla useita herkullisia lajikkeita! Erilaisia koira- ja tuotantoeläinrotuja on myös kehitetty valintajalostuksen kautta läpi historian! Nykyään tiedämme, että erilaisten kasvien ja eläinten ominaisuudet ovat geenien määrittelemiä. Kasveilla ja eläimillä, joilla on samanlaiset geenit, myös näyttävät samanlaisilta.

Jälkikasvu perii geenit vanhemmiltaan. Mutta jokaisessa sukupolvessa, on yleensä pientä vaihtelua, eivätkä jälkeläiset ole identtistä vanhempiensa kanssa. Valintajalostuksen kautta ihmiset voivat luoda uusia muunnoksia eläimistä ja kasveista, molempien vanhempien hyvillä ominaisuuksilla. Entä jos meillä on jo laji, jolla on kaikki täydelliset ominaisuudet, ja haluamme monistaa sitä? Tehdäksemme sen meidän täytyy varmistaa, että jokaisella uudella kasvilla tai eläimellä on juuri ne samat geenit kuin haluamme.

Tämä saavutetaan kloonauksen kautta. Kasvien kloonaaminen on aika helppoa. Jos leikkaat pois osan kasvista, uusi kasvinosa usein kasvattaa itselleen uudet juuret, varret ja lehdet. Siitä tulee uusi kasviyksilö, jolla on täysin samat geenit kuin emokasvilla. Kasvien kasvattaminen tällä tavoin antaa meille mahdollisuuden tuottaa jatkuvasti kasviklooneja, joilla on identtiset geenit ja ominaisuudet.

Eläinten kloonaaminen on myös mahdollista, mutta se on vaikeaa eikä kovin käytännöllistä. Valintajalostus pysyy pääasiallisena keinona ylläpitää ja parantaa haluttuja ominaisuuksia eläimissä. Sekä valintajalostus että kloonaus antaa meille mahdollisuuden tuottaa kasveja ja eläimiä, joilla on halutut ominaisuudet. Mutta tiettyihin ominaisuuksiin keskittyminen, voi karsia pois muita hyödyllisiä ominaisuuksia, Esimerkiksi yritys kasvattaa kirkkaan punainen omena voi vähentää puun mahdollisuutta selviytyä sen luonnollisessa ympäristössä. Keinotekoisesti jalostetuilla yksilöillä on yleensä hyvin samanlaiset geenit toisiinsa nähden.

Tämä tarkoittaa, että niillä on samat vahvuudet, mutta myös samat heikkoudet. Niillä saattaa olla samanlaiset terveysongelmat tai olla alttius samoille sairauksille. Veikkaan, että tämä villiomena maistuu kuitenkin herkulliselta!