Epidemiat ja Pandemiat

Pariisi, toukokuussa 1918. Ranskalainen kirjailija Guillaume Apollinaire istuu kahvilassa lukemassa sanomalehteä. Siinä on lähinnä ensimmäisestä maailmansodasta, joka on jatkunut melkein neljä vuotta, mutta hänen huomionsa kiinnittyy toiseen artikkeliin. Tämä kertoo uudesta taudista, joka on puhjennut Espanjassa. "Kuningas, pääministeri, ja useat muut ministerit ovat sairastuneet. He kärsivät salaperäisestä sairaudesta, joka on levinnyt koko Espanjaan ja on tartuttanut 30 prosenttia väestöstä.

Sairautta ei pidetä vaarallisena." Mutta se ei pidä paikkaansa. Ei tosiaankaan. Puoli vuotta myöhemmin, Apollinaire saa itse tartunnan. Marraskuussa hän kuolee uuteen tautiin. Nyt ihmiset kutsuvat sitä espanjantaudiksi, ja kahden vuoden aikana, vuosina 1918–1920, se tulee tappamaan 50-100 miljoonaa ihmistä ympäri maailmaa.

Apollinaire kuoli vain kaksi päivää ennen ensimmäisen maailmansodan loppua, joka puolestaan vaati noin yhdeksän miljoonaa henkeä. Siispä espanjantauti tappoi monta kertaa enemmän ihmisiä kuin historian tähän asti verisin sota. Tautia, joka leviää ihmiseltä toiselle, kutsutaan tartuntataudiksi. Jos tauti leviää laajalti väestössä lyhyen ajan kuluessa, puhkeamisen sanotaan olevan epidemia. Usein virukset tai bakteerit ovat tartuntatautien syynä.

Yksi yksittäinen virus, joka pääsee ihmiskehoon voi tuottaa itsestään nopeasti useita miljardeja kopioita. Jotkin virukset aiheuttavat merkkejä sairaudesta, oireita, kuten aivastelua tai yskää. Yksittäisen aivastuksen pisarat voivat sisältää satoja miljoonia viruksia. Jos toinen henkilö on lähellä, on helppo hengittää sisään pieni pisara aivastuksesta. Tai pisara voi päätyä ovenkahvaan.

Seuraava henkilö, joka avaa oven, saattaa viedä viruksen mukanaan kädessään. Jos hän sattuu koskettamaan kasvojaan, virus voi päätyä hänen elimistöönsä. Ja taas yksi henkilö on saanut tartunnan. Uusia viruksia syntyy koko ajan, ja jotkin niistä johtavat epidemioihin, jotka vaikuttavat hyvin moneen ihmiseen useassa maassa. Tätä kutsutaan pandemiaksi.

Jotkin pandemiat historiassa ovat olleet erityisen vakavia, miljoonine kuolemineen. Mutta kuinka sairaus voi levitä niin nopeasti? Tässä on ensimmäinen henkilö, joka kantaa uutta virusta. Hän tartuttaa kaksi ihmistä. Nämä kaksi tartuttavat kumpikin kaksi ihmistä lisää.

Nyt on jo seitsemän tartunnan saanutta. Nämä neljä tartuttavat kahdeksan ihmistä. Nämä kahdeksan tartuttavat 16. Yhteensä 31 tartunnan saanutta. Se ei vielä ole kovin monta, ja aluksi tartunta leviääkin hitaasti.

Mutta mitä enemmän tartunnan saaneita ihmisiä on, sitä nopeammin tartunta leviää. Pian 31 tartunnan saaneesta tulee 63. 63:sta tulee 127, 127:stä tulee 255 ja niin edelleen ja niin edelleen ja niin edelleen ja niin edelleen ... Tauti leviää yhä nopeammin ja nopeammin. Kun miljoona ihmistä on saanut tartunnan, yhdessä he voivat kyetä tartuttamaan kaksi miljoonaa ihmistä päivän tai kahden aikana.

Mutta ennemmin tai myöhemmin, taudin leviäminen hidastuu. Yleensä niiden elimistöt, joilla on ollut virustauti, kehittävät suojan virusta vastaan: He tulevat immuuneiksi. Sitten he eivät voi saada uudelleen tartuntaa samasta viruskannasta, eivätkä he voi levittää sitä uudestaan. Joten kun tarpeeksi moni väestöstä on saanut tartunnan, tauti leviää hitaammin. Parhaassa tapauksessa voidaan kehittää rokote, joka voi suojata ihmisiä tartunnalta.

Jos monet rokotetaan, tartunnan leviäminen voidaan pysäyttää. On olemassa rokotteita monia vakavia sairauksia vastaan kuten tuberkuloosia, poliota ja tuhkarokkoa, mutta rokotteita ei yleensä ole aivan uusia viruksia vastaan. Tutkijat työskentelevät niin kovasti kuin pystyvät kehittääkseen uusia rokotteita. Mutta se vie aikaa, ja on melkein mahdotonta saada rokote valmiiksi ennen kuin pandemia on levinnyt ympäri maailmaa. Espanjantautia vastaan ei ollut rokotetta, kuitenkin taudin leviäminen hidastui itsestään.

Virus oli edelleen olemassa, mutta sen aiheuttama pandemia oli ohi. Siihen mennessä useampi kuin joka neljäs ihminen oli saanut tartunnan. Guillaume Apollinaire oli yksi kuolleista, ja 2–5 prosenttia maailman väestöstä menehtyi. Se tekee espanjantaudista yhden historian tappavimmista pandemioista.