HIV:n hoito ja ehkäisy

Mark on juuri saanut diagnoosin. Hänellä on ihmisen immuunikatovirus – HIV. Hän on peloissaan ja järkyttynyt, koska HIV:lle ei ole parannuskeinoa. Jos Mark olisi saanut tämän diagnoosin muutama vuosikymmen sitten, hän olisi saattanut kuolla tähän sairauteen. Mutta nykyään on saatavilla hoitoa.

Kuinka tämä hoito toimii? Katsotaanpa ensin, mitä elimistössä tapahtuu, kun siihen tarttuu HIV. HI-virus tunkeutuu auttaja-T-soluihin, jotka ovat osa immuunisysteemiä ja auttaa elimistöä taistelemaan infektioita vastaan. Auttaja-T-solu, johon on tarttunut HIV, ei pysty taistelemaan virusta vastaan, ja alkaa itse asiassa tuottamaan enemmän kopioita HIV:stä! Kun kehossa on yhä enemmän virusta, on vaikeampaa ja vaikeampaa immuunijärjestelmälle taistella virusta vastaan, tai mitään muuta tulehdusta vastaan.

HIV-infektion viimeisessä vaiheessa immuunijärjestelmä on niin heikko, ettei se pysty taistelemaan edes tavallista flunssaa vastaan. Tässä vaiheessa henkilöllä on AIDS, joka on lyhenne sanoista acquired immunodeficiency syndrome – eli immuunikato. Mutta on olemassa hoitoa, joka estää HIV infektiota kehittymästä myöhempiin vaiheisiin. Sitä kutsutaan antiretroviraaliksi hoidoksi. Tämä lääke toimii estämällä auttaja-T-soluja tekemästä enempää kopioita viruksesta.

Tämä vähentää HIV:n määrää kehossa. Kun kehossa on vähemmän HI-virusta, immuunijärjestelmällä on mahdollisuus palautua ja tuottaa uusia auttaja-T-soluja. Tämä tarkoittaa, että immuunijärjestelmä pysyy tarpeeksi vahvana taistelemaan muita tulehduksia vastaan. Mutta henkilöiden täytyy jatkaa lääkkeiden ottamista, koska jos he lopettavat, viruksen määrä lisääntyy taas. Siellä missä Mark asuu, antiretroviraalihoitoa on laajasti saatavilla, joten ihmiset, joilla on HIV sairastuvat AIDSiin harvoin .

Mutta ei kaikilla, joilla on HIV, ole pääsyä sellaiseen hoitoon kuin Markilla. Vuoteen 2019 mennessä noin kaksi kolmasosaa 38 miljoonasta HIV-infektoituneista henkilöistä sai hoitoa. Mutta yhdellä kolmasosalla – noin 12 miljoonalla ihmisellä – ei vielä ole pääsyä hoitoon. Joissain paikoissa ihmiset, joilla on HIV, hoidetaan eri tavalla eikä heitä hyväksytä yhteiskuntaan. Kun HIV:tä sairastavat ihmiset kohtaavat tällaista syrjintää, he eivät ehkä pääse testiin tai hoitoihin.

Toinen este hoidoille ovat kustannukset. Antiretroviraalihoito on kallista. Joillakin terveydenhuolloilla tai yksilöillä ei ole varaa niihin. Vaikka HIV-hoitoa on olemassa, sen varmistaminen, että kaikilla on pääsy hoitoon, on jatkuva ongelma. HIV:n hoitamisen ohella on askelia, joita voi ottaa ehkäistäkseen HIV:n alun alkaen.

HIV:n yleinen tartuntapa on henkilöltä toiselle seksin aikana. Vähentääkseen tartunnan riskiä, seksuaalisesti aktiiviset ihmiset voivat: käyttää kondomia tai suusuojaa, seksiä harrastaessaan, käydä testeissä HIV:n varalta uuden seksikumppanin kanssa, ja varmistaa, että heidän kumppaninsa käy myös testeissä. Jos seksuaalisella ihmisellä on jo diagnosoitu HIV, on tärkeää, että hän kertoo siitä kumppaneilleen. Kumppani voi sitten valita, ottaako päivittäisen lääkeannoksen, jota kutsutaan altistusta edeltäväksi estohoidoksi eli PrEPiksi, vähentääkseen omaa riskiään saada HIV. HIV voi tarttua myös huumeneulojen välityksellä.

Kun ei piikitä huumeita, eikä koskaan jaa neuloja, voi ehkäistä HIV:n tarttumista. Loppuelämänsä ajan Markin täytyy käydä lääkärillä säännöllisesti ja ottaa säännöllisesti verikokeita. Hänen täytyy ottaa lääkkeensä juuri kuten on määrätty ja pysyä terveenä, olemalla fyysisesti aktiivinen ja seuraamalla tasapainoista ruokavaliota. Markin täytyy myös informoida kaikkia kumppaneitaan, että hänellä on HIV ja noudattaa varotoimia estääkseen viruksen leviämistä. Näitä lukuunottamatta, hän voi elää ihan normaalia elämää.