Kenttätyö ja biologisen monimuotoisuuden mittaaminen

Kymmenen vuotta sitten tämä alue oli metsä täynnä elämää. Sitten metsä kaadettiin, ja suurin osa paikallisista villieläimistä ja kasvilajeista katosi. Kuluneen vuoden aikana kuitenkin paikalliset yhteisöt ovat pyrkineet suojelemaan aluetta. Metsän kaataminen on pysähtynyt, ja uusia puita on istutettu. Nyt on luonnonsuojelubiologi Ayannan aika katsoa, onnistuivatko nämä ponnistelut!

Ayannan täytyy ottaa selvää, kuinka monta eri kasvi- ja eläinlajia siellä elää nyt. Hän mittaa biologista monimuotoisuutta kenttäkokeella! Kun hän saapuu alueelle, Ayanna kirjaa ajan, lämpötilan ja sääolosuhteet. Tämä on tärkeää, sillä näillä tekijöillä voi olla suuri vaikutus hänen tuloksiinsa. Esimerkiksi hän ei todennäköisesti kohtaa lentäviä hyönteisiä erittäin tuulisena tai sateisena päivänä, vaikka niitä muuten esiintyisi alueella.

Ayanna hahmottelee muistikirjaansa. Sitten käyttämällä keppejä ja nauhaa, hän jakaa maaston pienempiin osiin. Tällä tavalla hän voi seurata, mitä on tehty ja varmistaa, että hän tutkii koko alueen. Sen jälkeen hän tarkkailee ja laskee lintuja, jotka lentävät alueen läpi, kirjaten samalla lajin. Hän jatkaa näiden havaintojen tekemistä koko päivän.

Hän myös kirjoittaa muistiin kaikki kasvilajit jotka hän tunnistaa, ja ottaa valokuvia ja näytteitä niistä, joita hän ei tunnista, selvittääkseen ne myöhemmin. On aika mitata! Ayanna hahmottelee näytealueen 1 metri kertaa 1 metri asettamalla neliön muotoisen kasviruutukehikon. Ensin hän laskee kasvien lukumäärän lajeittain, rajatun alueen sisällä. Tässä kehikossa on jonkin verran nuoria puita - taimia.

Ayanna merkitsee ne ja mittaa niiden pituuden. Hän palaa paikalle myöhemmin tarkistaakseen, kuinka moni niistä on selvinnyt ja kuinka paljon ne ovat kasvaneet. Seuraavaksi hän laskee hyönteisten määrän kehikon sisällä lajeittain. Lopuksi hän kirjaa kaikki muut eläimet kehikon sisällä - vain yksi etana tässä nimenomaisessa. Tämä laskentatapa on hyvin yleinen kasvien tai eläinten määrän määrittämiseksi neliömetriä kohti.

Mutta ei riitä, että se tehdään kerran, koska se ei välttämättä edusta koko aluetta. Jotta hänen näytteenottonsa olisi pätevä, Ayannan on toistettava prosessi useita kertoja. Joten hän poimii kehikkonsa, sulkee silmänsä, pyörii, avaa silmänsä ja kävelee 10 askelta siihen suuntaan. Tällä tavalla hän on valinnut satunnaisen alueen. Valitsemalla satunnaisesti hän voi välttää puolueellisuutta, ja hänen tulokset vastaavat paremmin todellisia eliömääriä.

Ayanna asettaa kehikon maahan, kirjaa ajan, lämpötilan, sään, ja alkaa taas laskea. Tällä kertaa Ayannan tehtävänä on arvioida yleistä monimuotoisuutta uusiutuvassa metsässä. Mutta joskus hänen tehtävänsä on tutkia vain yhtä tiettyä lajia alueella. Siinä tapauksessa hän ei laskisi kaikkea näkemäänsä. Sen sijaan hän keskittyisi siihen yhteen lajiin.

Hänen täytyisi silti kirjata muut kasvit tai villieläimet, koska se voi auttaa häntä ymmärtämään, kuinka hyvä ympäristö on, ja kuinka todennäköisesti laji selviää siellä. Jotta voit suorittaa kenttäkokeen onnistuneesti, on tärkeää, että sinulla on tavoite ja suunnitelma ennen aloittamista, tarkkailla ympäristöäsi erittäin tarkasti, mitata asioita johdonmukaisesti mutta satunnaisissa paikoissa, ja varmistaa, että kaikki on kirjoitettu ylös. Nyt olet valmis kokeilemaan omaa kenttäkoetta!