Ristiretket

On 1000-luku. Yli 400 vuoden ajan, muslimit ovat hallinneet Jerusalemia. Tämä on pyhä kaupunki muslimeille: Siellä profeetta Muhammed nousi taivaaseen. Jerusalem on pyhä paikka myös kristityille. Heille se on paikka, jossa Kristus ristiinnaulittiin ja nousi ylös.

Vaikka muslimit hallitsevat Jerusalemia, he ovat aina sallineet kristittyjen tekevän uskonnollisia matkoja, pyhiinvaelluksia sinne. Vuonna 1071 tämä muuttuu. Uusi muslimiryhmä, seldžukit, ottaa Jerusalemin hallintaansa. He eivät toivota kristittyjä pyhiinvaeltajia tervetulleiksi. Turkkilaiset hyökkäävät myös läheiselle kristilliselle alueelle: Bysantin valtakunta.

Bysantin keisari pyytää apua Rooman paavilta. Paavi suostuu auttamaan. Vuonna 1095 hän kehottaa kristittyjä valloittamaan Jerusalemin. Kymmenet tuhannet eurooppalaiset kristityt vastaavat. He matkustavat Jerusalemiin ja valloittavat pyhän kaupungin!

Tämä aseellinen matka tunnetaan ristiretkenä ja matkailijat ovat ristiretkeläisiä. Jotkut ristiretkeläiset ovat koulutettuja taistelijoita - ritareita, toiset ovat talonpoikia. Joitakin ohjaa velvollisuudentunto voittaa Jerusalem takaisin kristinuskolle; toiset haluavat vain seikkailla uusiin maihin. Ristiretkeläiset lähtevät eri puolilta Eurooppaa, ja matkustavat merellä sekä maalla. Matkalla Jerusalemiin, he taistelevat muslimeja vastaan nykypäivän Turkin alueilla, ja ottavat nämä alueet hallintaansa.

Lopulta he saapuvat Jerusalemiin ja valloittavat kaupungin. Ristiretkeläiset ovat voittoisia. Äskettäin voitetulla alueellaan he perustavat useita ristiretkivaltioita. Mutta tämä on vasta tarinan alkua. Muslimit kokoavat voimia taistellakseen kristittyjä vastaan. Pian he valtaavat yhden ristiretkivaltioista.

Eurooppalaisia kutsutaan jälleen matkustamaan Lähi-itään puolustamaan kristinuskoa. Ja niin seuraa toinen ristiretki… ja monta muuta sen jälkeen. Yhteensä, on yhdeksän suurta ristiretkeä vuosien 1095 ja 1291 välillä. Kaikilla ristiretkillä, Kristityt eurooppalaiset ja arabimuslimit taistelevat. Molemmat osapuolet uskovat, että heidän pitäisi hallita Jerusalemin kaupunkia ja muita Lähi-idän alueita, jotka tunnetaan Pyhänä Maana.

Ajan myötä, ristiretkeläiset muodostautuvat ryhmiksi. Jokaisella ryhmällä on erilainen tapa nähdä asiat. Ryhmien välinen taistelu on yleistä. Joskus ristiretkeläiset taistelevat enemmän keskenään kuin muslimeja vastaan. Ristiretkeläisille on myös muita häiriötekijöitä.

Jotkut ovat kiinnostuneempia rikastumisesta kuin kristinuskon puolustamisesta. Neljännen ristiretken lopussa ristiretkeläiset ryöstävät Konstantinopolin kaupungin… ...joka ei ole muslimien hallitsema kaupunki, vaan kristittyjen. Ristiretkeläiset varastavat muinaisia patsaita, taideteoksia ja pyhäinjäänteitä. Sisäisen taistelun ja sekavien motiivien takia ristiretkeläiset kamppailevat voittaakseen muslimit Pyhällä maalla. Ensin toinen osapuoli kaappaa alueen ja sitten toinen, uudelleen ja uudelleen vuosisatojen ajan.

Vuonna 1291 yksi ainoista jäljellä olevista ristiretkivaltioista kuuluu muslimeille. Ristiretkeläiset ovat suurelta osin menettäneet taisteluhenkensä ja ristiretket lähenevät loppuaan.