Maailmankaikkeus ja tähtien elämä

Kaunis päivä, eikö? Joo. Mutta hei! Olin viime yönä hereillä miettien alkuräjähdystä ja kaikkien atomien syntymistä. Mitä silloin tapahtui?

Miten tähdet syntyivät? Kuten aurinko? Ne syntyvät jättimäisissä pilvissä. Mitä? Pilvissä?

Joo, mutta ei tavallisissa, valkoisissa pilvissä. Erilaisissa pilvissä. -- Kun maailmankaikkeus oli noin 380 000 vuotta vanha, atomit olivat syntyneet, mutta silti ei ollut tähtiä tai planeettoja. Atomit leijuivat ympäriinsä jättimäisissä kaasupilvissä. Ne koostuivat vedystä ja heliumista, ja niitä kutsutaan tähtisumuksi. Tähtisumua on olemassa myös nykyään, esimerkiksi Orionin sumu, jonka voi nähdä paljaalla silmällä selkeänä yönä.

Tähdet syntyvät tähtisumussa. Esimerkiksi meidän aurinkomme, joka on myös tähti. Ne muodostuvat, kun aine tiivistyy kaasupilvessä yhteen paikkaan. Mitä enemmän ainetta kerääntyy, sitä tiheämpää ja kuumempaa paineistetusta kaasusta tulee. Painovoima kasvaa, ja lisää ainetta vetäytyy kertymään, joka muuttuu kuumemmaksi ja tiheämmäksi.

Kun lämpötila nousee riittävästi, alkaa reaktio, jossa vety-ytimet sulautuvat heliumytimiksi. Tämä vapauttaa valtavia määriä energiaa, ja tämä aiheuttaa sen, että kerääntynyt aine säteilee valoa ja lämpöä. Kaasukertymä muuttuu tähdeksi. Painovoima saa myös ison määrän tähtiä vetämään toisia puoleensa ja kerääntymään suuriin ryhmiin - eli galakseihin. On arvioitu, että asuttamassamme galaksissa on useita satoja miljardeja tähtiä ja maailmankaikkeudessa on yli tuhat miljardia galaksia.

Kaikki maailmankaikkeuden tähdet ja galaksit syntyvät näin, tähtisumussa. Mutta ovatko ne olemassa ikuisesti, kun ne kerran syntyvät? Eivät, sillä aivan kuten nuotio sammuu kun puu on palanut loppuun, tähti sammuu, kun polttoaine on loppunut. Tähden elinikä on rajoitettu. Tähdet "kuolevat" eri tavoilla, riippuen siitä, kuinka isoja ne ovat.

Aurinko sammuu, kun jäljellä ei ole enää yhtään vety-ytimiä, jotka voisivat sulautua heliumytimiksi. Mutta ennen kuin se kuolee, se kasvaa ja nielee läheisiä planeettoja. Ja jos maapallolla on vielä elämää, se lakkaa olemasta. Aurinko vaihtaa väriään ja muuttuu punaiseksi jättiläiseksi. Suuria kaasumääriä sinkoutuu pois auringosta, ja jäljelle jää pieni, valkoinen kääpiö.

Hiljalleen kaikki ydinreaktiot pysähtyvät ja aurinko sammuu. Joten kun aurinko kuolee - kun se siirtyy nykyisestä tilastaan punaiseksi jättiläiseksi ja siitä valkoiseksi kääpiöksi - osa kaasusta sinkoutuu avaruuteen. Ilmestyy uusia kaasupilviä, eli uutta tähtisumua. Näissä tähtisumuissa voi syntyä uusia tähtien sukupolvia. On kulunut 13,8 miljardia vuotta siitä, kun maailmankaikkeus muodostui, ja 4,5 miljardia vuotta siitä, kun meidän aurinkomme syntyi.

Miltä tulevaisuus näyttää maailmankaikkeuden kannalta? Emme tiedä. Jotkut tiedemiehet uskovat, että maailmankaikkeus supistuu jälleen yhteen yksittäiseen pisteeseen, singulariteettiin. Aivan kuten alkuräjähdyksen hetkellä. Toisten tiedemiesten mukaan universumi jatkaa olemistaan tulevaisuudessa, mutta siitä tulee aina vain harvempi ja harvempi.

Tähän asti kaikki tiedemiehet pystyvät sanomaan, että universumi laajenee kiihtyvällä tahdilla. On olemassa voima, joka vetää universumia erilleen, mutta kukaan ei tiedä tarkalleen, mikä tuon voiman aiheuttaa ja mitä maailmankaikkeudelle tulee tapahtumaan. Mitä sinä ajattelet, Philip? Mielestäni meidän pitäisi kiirehtiä, jos haluamme saada kalaa, ennen kuin aurinko kuolee. Meillä on paljon aikaa.

5 miljardia vuotta.