Tsunamit

Maaliskuun 11. päivänä, iltapäivällä Japanin Sendaissa. On tavallinen päivä. Kei on töissä toimistossaan. Töitä on muutama tunti jäljellä.

Yhtäkkiä rakennus alkaa keinua. Lamput heiluvat, ja kirjahylly kaatuu. Kei ryntää ulos kadulle kuten monet muutkin. Iso maanjäristys on käynnissä. Maa järisee useiden minuuttien ajan.

Heti kun se loppuu, Kei ja muutamat työtoverit juoksevat autolle ja ajavat pois. He haluavat päästä mahdollisimman kauas rannikolta. He tietävät, että tilanne voi kohta pahentua. Maanjäristyksen keskus, episentri, on merellä. Syvällä meren pohjassa maa liikkuu, ja valtavat vesimassat nousevat useita metrejä järistyksen takia.

Kun veden pinta tulee taas alaspäin, syntyy aaltoja. Aallot leviävät joka suuntaan. Yksi niistä lähestyy nyt Japanin rannikkoa minuutteja sen jälkeen, kun järistys ravisteli Sendaita ja muita kaupunkeja. Aaltoa ei vielä erota silmällä. Se on vain metrin korkuinen, mutta sata kilometriä leveä.

Aalto liikkuu 800 kilometriä tunnissa, kohti rannikkoa. Lähellä rantaa meri on matalampi. Siksi aalto hidastuu siellä. Aallon liikuttamalle vedelle ei ole tilaa. Ja kun vedelle ei ole tilaa, se työntyy ylöspäin.

Aallosta tulee yhä korkeampi. Siitä tulee 10 metriä korkea, sitten 20 tai jopa 30 metriä korkea. Se osuu rantaan täydellä voimalla. Jättiläisaalto eli tsunami iskee Japaniin. Tsunami vie veneet, autot, rakennukset, ja ihmiset.

Kukaan ei voi selviytyä. Aallon voima on massiivinen. Tsunami pyyhkäisee 600 kilometrin pituudelta ja tulvii sisämaahan. Junaraiteet ja tiet, sillat, sairaalat, pellot, sähkölinjat ja vesiputkistot... lähes kaikki tuhoutuu aallon tieltä.

Aalto tunkeutuu jopa 1,5 kilometriä sisämaahan. Sitten painovoima vetää sen takaisin mereen. Vesi valuu nyt takaisin merta päin. Se kuljettaa taloja, autoja, junia, roskaa, ja ihmisiä. Tuhansia ruumiita ei enää löydetä.

Tsunami voi siis syntyä maanjäristyksestä, tai tulivuoren purkauksesta, tai vedenalaisista maanvyöryistä. Ihmiset eivät voi estää tsunameja, mutta he voivat suojautua niiltä. Yksi keino on muurien rakentaminen jotta vesi ei pääse sisämaahan. Muurit suojelevat ihmisiä ja rakennuksia kun aalto iskee. Toinen vaihtoehto on laittaa sensoreita merenpohjaan varoittamaan seismisestä toiminnasta.

Sensorit voivat hälyttää kun maa liikkuu. Ne lähettävät signaaleja valvontajärjestelmään. Jos järistys on voimakas ja voi aiheuttaa suuren aallon, sireeni soi ja varoituksia annetaan puhelimien, television ja radion välityksellä. Tsunamivaroitus on annettu. Nyt ihmisten on paettava vaaraa mahdollisimman nopeasti.

He lähtevät pois rannan läheltä tai korkeisiin paikkoihin, joihin vesi ei pääse. Sendaissa oli tsunamimuuri, mutta aalto oli liian voimakas ja korkea, ja tuhosi kaupunkeja ja kyliä. Sendain varoitussysteemi toimi. Se antoi joillekin, kuten Keille ja hänen työkavereilleen, mahdollisuuden pelastua. Valitettavasti monilla ei ollut tarpeeksi aikaa.

Noin 18 000 ihmistä kuoli, ja puoli miljoonaa kotia tuhoutui. Vuoden 2011 tsunami oli pahin, mitä Japanissa on koettu.