
Maailman nälkä

Hanki lisää sisältöä päivittämällä
Saadakseen enemmän rahaa sadoistaan köyhien alueiden viljelijät voivat kasvattaa satoja, joilla on kysyntää muilla alueilla, kuten ________________.
Ruokamäärä, jonka tuotamme maailmanlaajuisesti, ruokkisi kaikki ihmiset maapallolla. Silti, yli 800 miljoonaa ihmistä ympäri maailman kärsii nälästä, aliravitsemuksesta ja puutteellisesta ravinnosta. Heistä kaksi kolmasosaa elää vain kahdella alueella: Etelä-Aasiassa ja Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Miksi on näin? Monet ihmiset näillä alueilla ovat hyvin köyhiä; ei ole niin paljon teollisuutta kuin rikkaammilla alueilla Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa.
Suurin osa ihmisistä, jotka asuvat köyhemmillä, vähemmän teollistuneilla alueilla, työskentelevät maanviljelijöinä. Mutta usein heillä ei ole saatavilla riittävästi vettä ja hyvälaatuista maata eikä heillä ole varaa ostaa viljelymaata, siemeniä tai lannoitteita. Eikä heillä ole kehittyneitä maanviljelyvälineitä, joten paljon työtä tehdään edelleen käsin. Tämän takia heidän tuottamansa ruuan määrät - sadot - ovat yleensä melko pieniä. Ennestäänkin pientä satoa voivat koitella monet tuhot, kuten huono sää, tuholaiset tai luonnonkatastrofi.
Kaikkien näiden tekijöiden vuoksi näiden maanviljelijöiden on hyvin vaikeaa kilpailla maailmanlaajuisilla markkinoilla sellaisten muiden alueiden kanssa, joilla on keinot ja välineet tuottaa suurempia satoja, ja myydä viljelemiään kasveja ympäri maailman. Saadakseen rahaa köyhemmät perheet saattavat päättää kasvattaa kasveja, joita voi myydä muihin maihin, esimerkiksi kahvipapuja, puuvillaa tai kaakaota. Jopa kasvit, jotka voisivat olla ruokaa paikallisille ihmisille, kuten maissi, viedään usein muihin osiin maailmaa. Siellä niitä käytetään sen sijaan polttoaineen valmistamiseen tai ruuaksi kasvatettavien eläinten ruokkimiseen. Kun ruokaa ei ole paikallisesti tarjolla paljoa, ruuan hinnat kasvavat.
Palkat vähemmän teollistuneilla alueilla on yleensä hyvin alhaiset, ja kun ruoka on vähissä ja kallista, ihmisillä ei usein ole varaa edes perustuotteisiin. Jos tällaisella alueella alkaa vielä sota, tilanne menee vielä huonommaksi. Ihmiset saattavat joutua jättämään kotinsa, työnsä ja maatilansa. Tämä vaikeuttaa heidän ruuansaantiaan edelleen, ja vie heitä syvemmälle köyhyyteen. Kun ihmisillä ei ole tarpeeksi syötävää, heistä tulee aliravittuja, heikkoja ja usein sairaita.
He eivät voi opiskella tai työskennellä saadakseen rahaa. Jos ei ole rahaa, heillä ei ole varaa ruokaan, ja heistä tulee vielä heikompia. Nälästä ja köyhyydestä tulee noidankehä. Ihmiset, jotka elävät köyhemmillä, vähemmän teollistuneilla alueilla, ovat niitä, jotka kärsivät nälästä eniten. Mutta monilla ihmisillä rikkaammilla, taloudellisesti vakailla alueilla on myös hankaluuksia saada ruokaa.
Joissain rikkaammissa maissa niinkin paljon kuin 20 % ihmisistä ei tiedä, milloin heidän seuraava ateriansa on. Tätä epävarmuutta kutsutaan RUOKATURVATTOMUUDEKSI, ja suurin syy siihen on köyhyys. Nälkä ja puutteellinen ravinto ovat suurimpien terveysriskien joukossa, ja aiheuttavat miljoonia kuolemia vuosittain maailmanlaajuisesti. Planeettamme antaa meille mahtavat resurssit, mutta ne eivät ole jakautuneet tasaisesti, ja kaikilla ei ole tasavertaista pääsyä niihin. Jos oppisimme, kuinka voimme parhaiten käyttää ja jakaa nämä resurssit, voisimme lopettaa köyhyyden, ja päihittää nälänhädän.