Valtameret

Tämä on planeetta, jolla elämme, ja kuten tiedät, se on enimmäkseen sininen. Sininen on vettä, mikä peittää noin 70 % Maan pinnasta. Suurin osa vesistä on yhteydessä toisiinsa. Mutta jaamme sen viiteen isoon valtamereen, ja muutamaan pienempään sivumereen. Täällä, Intiasta etelään, on Intian valtameri.

Täällä, Afrikan eteläisessä kärjessä, se kohtaa Atlantin valtameren. Atlantti on suuri valtameri , jonka itäpuolella on Eurooppa ja Afrikka, ja Amerikat läntisellä puolella. Ja täällä Amerikan mantereiden länsipuolella on Tyyni valtameri: maailman suurin valtameri. Se peittää noin yhden kolmanneksen maailman pinnasta. Monella kielellä sen nimi viittaa rauhalliseen, mutta se ei ole kauhean rauhallinen ollenkaan, eikä ole mikään muukaan valtameri.

Kaikilla maailman valtamerillä suuret aallot vyöryvät jopa laivojen korkuisina tuulisella säällä, tai kun ne osuvat lähelle rantaa. Kauimpana pohjoisessa on Pohjoinen jäämeri ja kauimpana etelässä, Etelämantereen ympärillä: Eteläinen jäämeri. Nämä ovat planeetan viisi valtamerta. Sivumeriä on paljon enemmän, ja niitä on kahdenlaisia. Tässä esimerkki yhdentyyppisestä merestä: Suuri alue vettä, Keski-Amerikan, Etelä-Amerikan ja saariketjun rajaama.

Tämä on Karibianmeri. Se on reunameri. Ja tässä on esimerkki toisesta merityypistä. Punaisenmeren vesi ulottuu kauas kahden maanosan väliin, ja ainoa yhteys valtameriin on pienen salmen kautta Punaisen meren suulla. Tällaista merta kutsutaan välimereksi.

On enemmänkin esimerkkejä välimeristä, esimerkiksi Itämeri, ja suuri alue vettä Afrikan ja Euroopan välillä, mikä on yksinkertaisesti nimeltään: Välimeri. Merivesi on suolaista. Syynä tähän on vesi, joka virtaa maan päällä, liuottaen suolaa kivistä ja maaperästä, ja kuljettaen tämän suolan mereen. Kun aurinko paistaa meren veteen ja saa sen haihtumaan, suola jää. Tämän vuoksi noin 3,5 % maailman merivedestä on suolaa.

Siksi ihmiset eivät voi juoda merivettä. Meri kuhisee elämää monissa paikoissa, ja noin 3,7 miljardia vuotta sitten alkanut elämä Maassa nousi merestä. Monet lajit elävät lähellä maata, rannikkoalueilla. Täällä, matalassa vedessä, on auringon valoa ja veden lämpötila on suhteellisen lämmin. Suurin osa maailman kalastuksesta tapahtuu rantojen lähellä.

Kauempana rannoista meri muuttuu nopeasti syväksi: syvimmässä kohdassa 11 kilometriä. Lämpötila pohjassa on vain hieman yli nolla astetta, ja siellä ei ole yhden yhtä auringonsädettä. Kaikki on pilkkopimeää. Tiedämme, että on elämää, joka on sopeutunut kaikkiin eri meriympäristöihin, mutta emme tiedä paljoa elämän muodoista suurissa syvyyksissä. Kuitenkin tiedämme, että ne elävät äärimmäisissä olosuhteissa, kylmässä vedessä, ilman valoa, ja todella suuressa paineessa.

Ja tiedämme, että monet näistä eliöistä näyttävät hyvin erilaiselta kuin mihin olemme tottuneet.