
Luonnonmaisemat ja kulttuurimaisemat

Hanki lisää sisältöä päivittämällä
_________ maisemia on kehitetty ajan myötä sosiaalisista, taloudellisista tai uskonnollisista syistä, mutta ne ovat edelleen alkuperäisen luonnonympäristönsä kaltaisia.
Mitä näet kun katsot ulos ikkunasta? Näetkö rakennuksia tai teitä? Entä puita tai kukkia? Riippuen siitä missä päin maailmaa olet, näkymät voivat olla aivan erilaisia. Kun katsot ulos, näet osan Maata eräänä aikana eräässä paikassa.
Tämä osa Maata ja se mitä siellä näkyy, on maisema. Jotkut maisemat sisältävät vain luonnollisia muotoja: vuoria, mäkiä, tasankoa, järviä, virtoja, tai luonnon kasvillisuutta. Ne ovat luonnonmaisemia. Ihminen on voinut muuttaa maisemaa: Joen yli voidaan rakentaa silta, tai tie vedetään metsän halki. Kun ihmiset muuttavat maisemaa, siitä tulee kulttuurimaisemaa.
Kulttuurimaisema voi olla urbaani tai maalaismaisema. Puistot, teollisuusalueet, historialliset paikat, ja maatilat ovat esimerkkejä kulttuurimaisemista. Se miten ihmiset ovat vuorovaikutuksessa maan kanssa, kertoo paljon paikan kulttuurista ja historiasta. Siksi vuodesta 1992 lähtien YK on nimennyt kulttuurimaisemia osaksi maailmanperintöohjelmaansa. YK:n kasvatus-, tiede-, ja kulttuurijärjestö UNESCO määrittelee kulttuurimaisemat kolmella tapaa.
Kun menet viralliseen puistoon, katsot maisemaa, jonka joku on suunnitellut. Jokaisen kasvin ja käytävän paikka on suunniteltu. Se on esimerkki selvästi määritellystä maisemasta. Tällainen kulttuurimaisema on suunniteltu ja luotu ihmisten toimesta tarkoituksella. Tässä on riisipenkereitä Filippiineillä.
Vuonna 1995 siitä tuli ensimmäinen valinta maailmanperintökohteeksi kulttuurimaisemien osalta. Vuoriston jyrkille rinteille rakennetut riisipenkereet muodostavat kauniin ja vaikuttavan viljelyjärjestelmän. Penkereitä on kehitetty ajan myötä sosiaalisista, taloudellisista, ja uskonnollisista syistä. Kehityksestä huolimatta ne sopivat alkuperäiseen ympäristöönsä. Ne ovat esimerkki luontaisesti kehittyneestä maisemasta.
Ja nykyäänkin paikalliset yhdessä viljelevät riisiä penkereillä. Nämä ovat tulivuoria Uuden-Seelannin Tongariron kansallispuistossa. Tämäkin on nimetty kulttuurimaisemaksi, mutta miksi? Ihminen ei ole rakentanut tai muuttanut mitään täällä... Tätä pidetään kulttuurimaisemana koska sillä on hengellistä merkitystä alkuperäiskansa maoreille.
Se on assosiatiivinen kulttuurimaisema. Sellaisella on joko hengellistä, taloudellista, tai kulttuurillista merkitystä jollekin ihmisryhmälle. Yli 100 paikkaa on valittu UNESCO:n kulttuurimaisemaksi. Kaikki maisemat voivat muuttua sään tai luonnonmullistusten takia. Mutta uuden teknologian myötä ihmisen kyky muokata maisemia dramaattisesti on kasvanut.
Padot ja patovallit voivat pysyvästi muuttaa jokien virtausta ja aiheuttaa tulvimista. Syvälle ulottuvat kaivostoiminta voi heikentää maaperää, ja vaikuttaa kasvillisuuteen ja eläinten elinympäristöön. Kehitys voi pyyhkiä pois vanhoja historian ja kulttuurin merkkejä. Esimerkiksi entisiin siirtomaihin perustetut kylät ja plantaasit ovat yleensä siellä missä ennen oli tärkeitä alkuperäisasukkaiden kulttuurimaisemia. UNESCO:n ja paikallisten hallitusten työ ja alkuperäiskansojen edustajien kuuntelu voivat olla avaintekijöitä kulttuurimaisemien suojelemiseksi tuleville sukupolville.