Ilmasto ja maatalous

Appelsiinin syömisen jälkeen Leonilla on muutama siemen jäljellä. Entä jos istutan nämä siemenet ja kasvatan omat appelsiinit? Tämä ei ehkä toimi niin hyvin kuin Leon kuvittelee, koska olosuhteet siellä missä hän asuu, eivät ole hyvät appelsiinipuille. Erilaiset kasvit vaativat erilaiset maaperät, erilaiset lämpötilat, ja eri määrät auringonvaloa ja vettä. Nämä seikat yleensä riippuvat alueen ilmastosta.

Ilmasto vaikuttaa siihen mitkä kasvit kasvavat missäkin, ja tämä tieto on tärkeää maanviljelijöille! Suurin osa maanvijelijöistä yrittää valita viljelykasvit ja karjan siten, että ne sopivat ilmastoon siellä missä he viljelevät. Päiväntasaajan lähellä olevilla alueilla on trooppinen ilmasto. Trooppiset alueet ovat lämpimiä ympäri vuoden ja sadetta on paljon. Tämä mahdollistaa kasvattamaan paljon vettä vaativia kasveja, kuten riisiä.

Trooppisilla alueilla voi viljellä vuoden ympäri - kasvukausi ei lopu koskaan. Ilmasto trooppisella ja subtrooppisella savannilla on myös lämmin, mutta siellä sataa vain tiettyinä aikoina. Tämä yleensä vaikeuttaa sadon kasvatusta. Mutta savannin luonnolliset ruohomaat tekevät siitä täydellisen paikan kasvattaa laiduntavaa karjaa. Välimeren ilmasto, lämpimillä kuivilla kesillä ja lauhkeilla sateisilla talvilla, on sopiva monien kasvien viljelyyn, etenkin hedelmien ja vihannesten kuten viinirypäleiden, oliivien tomaattien ja appelsiinien.

Alueet, jotka ovat kauempana päiväntasaajasta ovat normaalisti kylmempiä. Kasvillisuuskausi - tai kasvukausi - on paljon lyhyempi täällä. Mutta kiitos lämpimien kesien ja suuren sademäärän, nämä leudot ilmastoalueet ovat hyviä viljojen, omenoiden ja perunoiden kasvattamiseen... Jos luonnon olosuhteet eivät ole täydelliset, maanviljelijät voivat yrittää muodostaa paremmat kasvuolosuhteet itse. He saattavat rakentaa kastelujärjestelmiä, jotta kasvit saavat tarpeeksi vettä, tai rakentaa kasvihuoneita, joilla voidaan hallita lämpötilaa ja kosteutta.

Ihmistoimien tuloksena satoa ja karjaa voi kasvattaa nyt lähes kaikissa ilmastoissa ympäri maailman! Mutta kasvattaakseen kasveja ja eläimiä, ihmiset tekevät joskus isompia muutoksia luonnolliseen ympäristöön, millä voi olla negatiivinen vaikutus ilmastoon. Esimerkiksi tehdäkseen tilaa pelloille ja laitumille, ihmiset yleensä raivaavat pois luonnollista kasvustoa. Tätä kutsutaan metsien hävittämiseksi. Metsien hävittäminen voi muuttaa sääkuvioita, koska kun maa ei ole metsien suojaama, se lämpenee pajon nopeammin.

Tämä johtaa korkeampiin lämpötiloihin ja voimakkaampaan tuuleen. Metsät imevät suuren määrän hiilidioksidia, joten metsien hävittäminen voi myös lisätä hiilidoksidin määrän nousua ilmakehässä. Koneet ja lannoitteet, joita käytetään viljelyssä, samoin kuin eläinten kasvattaminen, ovat myös kasvihuonekaasujen lähteitä. Liian suuri määrä hiilidioksidia ja muita kasvihuonekaasuja aiheuttavat Maan lämpötilan nousua. Odota!

Näyttäisi, että suurin osa kasvatetuista kasveista ja eläimistä tykkää lämmöstä! Joten mitä pahaa lämpötilan nousussa on? No, on totta, että lämpimämmät ilmat kylmemmissä ilmastoissa saattavat pidentää kasvukautta. Ongelma on, että kasvit, jotka ovat tottuneet kylmempiin ilmoihin kasvavat liian nopeasti lämpimissä lämpötiloissa. Niillä ei ole tarpeeksi aikaa kasvaa normaalisti.

Nousevat lämpötilat voivat myös lisätä veden haihtumista johtaen veden puutteeseen. Jos lämpötilat nousevat liikaa kuumissa ilmastoissa, on liian kuuma että mikään kasvaisi. Ilmastonmuutos voi myös aiheuttaa äärimmäisiä sääolosuhteita kuten kauheaa kuivuutta, rajuja kaatosateita, tai todella suuria tuulia, jotka voivat tuhota viljelykasveja. Ilmastonmuutos on monimutkaista, ja siihen on monia syitä. Tiedämme varmasti, että maanviljely ja ilmasto liittyvät läheisesti toisiinsa.

Pitkällä tähtäimellä muuttuva ilmasto voi hankaloittaa riittävän ja tarpeeksi ravinteikkaan ruuan kasvatusta.