Kivet ja mineraalit

Maan sisäosat koostuvat kivestä, joka on sulaa ja juoksevaa, ja jota kutsutaan magmaksi. Magman päällä on ohut ja kova kivikerros, maankuori. Kuori koostuu useista kivilajeista, jotka voidaan lajitella ryhmiin sen mukaan, miten ne ovat muodostuneet. [1.] Jotkut kallioista olivat aikaisemmin magmaa maanpinnan sisällä. Tämä magma saavutti maan pinnan laavana tulivuorenpurkauksen aikana, ja jähmettyi sitten kiveksi. Näin syntyi magmakiveä.

Magmakivi on usein mustaa, esimerkiksi diabaasin tai basaltin tapauksissa. Mutta on olemassa myös muun tyyppisiä magmakiviä, jotka jähmettyivät ilman maan pinnalle työntymistä. Yksi esimerkki on graniitti, joka on usein vaaleaa ja siinä on tummia pisteitä. [2.] Joet kuljettavat valtamereen hiekkaa ja savihiukkasia. Hiukkaset laskeutuvat merenpohjaan ja muodostavat sedimenttiä. Miljoonien vuosien aikana sedimentti muodostaa paksuja kerroksia, jotka puristuvat niin koviksi, että ne muuttuvat kallioksi.

Tämä on sedimenttikiveä. Kalliossa sedimentin eri kerrokset ovat selvästi näkyvissä. Hiekkakivi ja kalkkikivi ovat esimerkkejä sedimenttikivistä. Kalkkikivi muodostuu, kun pienten eliöiden kuoret uppoavat merenpohjaan ja puristuvat kiveksi. Sedimenttikivet peittävät lähes koko maan pinnan, ja kaiken valtamerien kallioperän.

Kaikki kuolleiden eliöiden fossiilit löytyvät sedimenttikivestä. Siksi tutkimalla sedimenttikiviä voimme ymmärtää paremmin elämän kehitystä ja aiempia olosuhteita maan päällä. Sedimenttikivistä löytyy myös tärkeitä luonnonvaroja. Sedimenttisestä kallioperästä saadaan poraamalla tuotettua polttoaineita, kuten öljyä ja maakaasua. [3.] Jos kivi puristuu vielä enemmän ja painuu syvemmälle kallioperään, sekä paine että lämpötila nousevat. Silloin kivi sulaa ja muuttuu.

Kun se jähmettyy jälleen kiveksi, on muodostunut uudenlaisia kivilajeja. Hiekkakivi on muuttunut gneissiksi. Kalkkikivi on muuttunut marmoriksi. Nämä ovat esimerkkejä metamorfisista kivistä. Kivi koostuu yhdestä tai useammasta aineesta.

Näitä aineita kutsutaan mineraaleiksi. Esimerkkejä mineraaleista ovat timantti, kvartsi ja maasälpä. Monet mineraalit sisältävät joitain metalleja. Jos mineraali sisältää niin paljon metallia, että on mahdollista kannattavasti eristää metalli mineraalista, mineraalia kutsutaan silloin malmiksi. Yksi esimerkki on rautamalmi, jota esiintyy eri muodoissa, kuten magnetiitti- ja hematiittimineraaleissa.

Niitä louhitaan kaivostoiminnalla, ja sitten malmi rikastetaan puhtaan raudan saamiseksi. Muita malmityyppejä, joista on tullut yhä tärkeämpiä viime vuosina ovat litiumia sisältävät malmit, sillä litiumia käytetään hyvin yleisesti akuissa. Maan kivilajit on ryhmitelty sen mukaan, miten ne ovat muodostuneet. Magmakivet syntyvät magmasta maan keskustassa. Sedimenttikiveä muodostuu hiekasta, savesta ja orgaanisesta aineesta, jotka puristuvat yhteen.

Kalliota, joka on muuttunut, kutsutaan metamorfiseksi kiveksi. Kivi koostuu yhdestä tai useammasta mineraalista. Mineraalia, jota louhitaan metallin saamiseksi, kutsutaan malmiksi.