Kahden orjan elämä

Teagu ja hänen siskonsa Comar ovat nähneet orjakaappaajien saapuvan heidän kyläänsä ja yrittävät paeta. He epäonnistuvat. Orjakaappaajat vievät heidät Euroopan orjakauppatukikohtaan. Marssi sinne vie useita päiviä. Heidät on kiinnitetty toisiinsa ja he kompastelevat ja kaatuilevat.

Useat vanhemmat sukulaiset kuolevat matkalla. Tukikohdassa heidät myydään eurooppalaisille helminauhoja vastaan. Teagu ja Comar erotetaan täällä eivätkä he tiedä näkevätkö koskaan enää toisiaan. On kuuma. Comar sairastuu huonosta ilmasta, mutta hän selviää.

Kaikki eivät selviä Joskus orjat odottavat kuukausia, että orjalaiva tulee ja ottaa heidät kyytiin. Vaikka elämä tukikohdassa oli hankalaa, se ei ole mitään verrattuna siihen millaista se on laivalla. Teagu on kiinni lattiassa toisten miesten kanssa ohuessa rungossa. On likaista ja tuskastuttavan kuuma. Ihmiset ovat kipeitä ja oksentavat ja ulostavat lattialle.

Sairaudet leviävät, ja monet kuolevat hänen ympärillään heidän kehonsa, heitetään laidan yli. Teagu ei näe aurinkoa koko matkan aikana. Comarilla on hieman paremmat olosuhteet naisten puolella. Matkalla kapteeni on laskenut ruuan määrän väärin. Sitä ei riitä kaikille.

Säästääkseen ruokaa useita orjia heitetään laidan yli. Teagu ja Comar molemmat selviävät matkasta Pohjois-Amerikkaan. Nyt on aika heidän tulla myydyiksi huutokaupassa. Heidät pidetään erillään, mutta he näkevät toisensa kaukaa. Joten he toivovat, että heidät myytäisiin samaan paikkaan.

Heidän tarvitsee odottaa huutokauppaa vain neljä päivää, kun toiset odottavat viikkoja. Tämän aikana heitä tutkitaan. Tulevat omistajat haluavat olla varmoja, että he ostavat terveitä ja vahvoja orjia. Näyttääkseen paremmalta ja terveemmältä orjien hiukset leikataan ja heidät öljytään, jotta he kiiltävät. Meklari sanoo, että orjat myydään vain perheissä.

Mutta hän tekee niin vain siksi, että hän saa myytyä vanhat ja heikot hyväkuntoisten ja vahvojen kanssa. Joten tämä ei päde Teaguun ja Comariin. Eri ihmiset otavat heidät ja he päätyvät kauas toisistaan. Teagu viedään puuvillaplantaasille etelään kun Comar päätyy Bostoniin. Omistajien kotona hänestä tulee kotiorja.

Omistajat antavat molemmille uudet nimet. Teagu on Coffey ja Comar Mary Anne. Omistajien symbolit poltetaan heidän kehoihinsa samalla tavalla kuin karjalle tehdään. Elämä plantaasilla on raskasta. Suurin osa orjista ei selviä edes 10 vuotta.

Teagu raataa pellolla auringonnoususta auringonlaskuun ja saa hyvin vähän syötävää. Yöllä hän nukkuu kapeassa makuusalissa. Orjat makaavat oljilla suoraan maalattialla. Yksi yö Teagu ei kestä enää ja päättää karata. Mutta koirat ja miehet saavat hänet kiinni.

Häntä rangaistaan. Työnjohtaja laittaa hänelle kahleet, joissa on kellot. Jos Teagu yrittää karata uudelleen työnjohtaja kuulee missä hän on. Samaan aikaan Comarilla on hieman helpompaa tehdessään kotitöitä omistajalleen. Hänen ei tarvitse työskennellä niin kovasti kuin Teagun pelloilla.

Mutta koska hän on tyttö, on muita uhkia. Orjat eivät elä kauan, joten tarvitaan kokoajan uusia orjia. Ja saadakseen enemmän orjia ilmaiseksi, omistajat tai työnjohtajat saattavat naiset raskaiksi. Comar raiskataan. Mutta juuri nyt Comarin omistaja ei tarvitse enempää orjia, joten Comarin lapset, Venus ja Betty myydään pois.

On lakeja, jotka suojelevat hevosta väkivallalta, mutta ei ole lakeja orjien suojaksi. Ei ole edes rikollista hakata orja kuoliaaksi.