Teollistuminen ja globalisaatio

Teollinen vallankumous alkaa Britanniassa 1700-luvulla. Uudet maanviljelyksen metodit tehostavat maanviljelyä, ja maataloustyöntekijöitä tarvitaan vähemmän. Väkiluku kasvaa, mutta samaan aikaan useat jäävät työttömiksi. Työttömät muuttavat kaupunkeihin ja päätyvät halvaksi työvoimaksi vastaperustettuihin tekstiilitehtaisiin. Maatalouden muutokset ja muuttoliike kaupunkeihin luovat perustan teolliselle vallankumoukselle.

Britanniassa on myös runsaasti saatavilla kahta raaka-ainetta: rautamalmia ja kivihiiltä - uusille teollisuudenaloille tärkeitä luonnonvaroja. Rautamalmista voi erottaa rautaa ja kivihiiltä käyttää lämmittämiseen. Yhdessä nämä kaksi seikkaa auttavat kiihdyttämään teollisen vallankumouksen kehitystä. Ensimmäiset teollisuudessa käytetyt koneet on tähän asti tehty pääasiassa puusta. Tästä syystä ne eivät kestä kauan.

Puun rasitus on liian korkea. Uusia raudasta ja teräksestä tehtyjä koneita tarvitaan. Sulattaakseen rautamalmia ja puhdistaakseen sitä raudaksi tarvitaan paljon polttoainetta. Polttoaineeksi he käyttävät hiiltä, mutta Britanniassa ei ole jäljellä paljoakaan puuta. Miltei kaikki metsät on kaadettu.

Brittien täytyy tuoda maahan hiiltä, joten raudan valmistaminen on kallista. Kivihiiltä voidaan käyttää, mutta raudasta tulee saastunutta eli huonolaatuista. Vuonna 1784 keksitään metodi: prosessi nimeltä putlaus, joka mahdollistaa kivihiilen käyttämisen raudan tuottamiseen. Nyt rautaa voi puhdistaa halvalla ja rakentaa paljon uusia koneita. Yksi 1700-luvun tärkeimmistä keksinnöistä on höyrymoottori.

Tämä on moottori, joka toimii vesihöyryllä. Vesihöyry syntyy palavasta hiilestä. Ensimmäisiä höyrymoottoreita käytetään pumppamaan vettä kaivoksista. Vuonna 1765 mekaanikko nimeltä James Watt korjaa höyrymoottoria. Hän tekee niin paljon muutoksia ja parannuksia tähän höyrymoottoriin, että häntä aletaan kutsua höyrymoottorin keksijäksi.

Hänen parannuksensa mahdollistavat höyrymoottoreiden käytön laivoissa, junissa ja monenlaisissa koneissa. Höyrymoottorin hyvä puoli on, ettei sen käyttäjä ole riippuvainen vedestä, tuulesta tai lihasvoimasta. Nyt tehtaan ei tarvitse olla joen rannalla, vaan se voidaan rakentaa minne vaan. Ne rakennetaan usein kivihiilikaivosten lähelle, missä riittää kivihiiltä polttoaineeksi. Kivihiilikaivosten ympärillä on yleesä terästehtaita.

1700-luvun lopussa Britannia on maailman suurin teräksen tuottaja. Uudet teollisuudet vaativat uusia kuljetusreittejä. Hiilikaivokset ja terästehtaat ovat usein kaukana kaupungeista ja satamista ja Britannian tiet ovat usein huonoja. Nyt britit alkavat rakentaa uusia ja parempia teitä, minkä johdosta on helpompaa kuljettaa painavia rahteja, kuten hiiltä, rautamalmia tehtaiden, kaupunkien ja satamien välillä. He rakentavat tieverkoston, mutta todella suuri parannus kujetuksiin on rautatie.

1800-luvun alussa Richard Trevithick rakentaa ensimmäisen höyrymoottorivetoisen veturin. Kymmenen vuotta myöhemmin George Stephenson parantelee sitä. Nyt on mahdollista kuljettaa suuria ja painavia lasteja, mutta ihmiset ovat epäluuloisia. He ajattelevat junan kulkevan hengenvaarallisella nopeudella. Jotkut jopa uskovat olevan mahdollista saada aivovamman huimaavassa 18 kilometrin tuntivauhdissa.

Epäluulo hälvenee nopeasti kun britit alkavat ymmärtää kuinka tehokas rautatie on. 1800-luvun puolivälissä Britannian yli kulkee rautatieverkosto. Veturista tulee teknologisen menestyksen symboli. Tulihevoset - kuten junia lempinimeltään kutsutaan - tekevät oikeista hevosista vanhanaikaisia, ja sekä matkustajat että rahti kuklkevat nyt junalla. Eivätkä vain junat kulje höyryllä.

1800-luvun alussa amerikkalainen Robert Fulton rakentaa ensimmäisen höyrylaivan ja 100 vuotta myöhemmin puolet maailman merten laivoista kulkee höyryllä. 1800-luvun uusien keksintöjen ansiosta tavarat ympäri maailman matkustavat kauemmas ja nopeammin kuin koskaan. Kaupankäynti yhdistää mantereet. Teollisuus ja höyrymoottorit aloittavat sen, mitä kutsumme globalisaatioksi.