Talvisota Suomessa

Elokuun 23. vuonna 1939. Neuvostoliiton ja Saksan ulkoministerit allekirjoittavat sopimuksen, etteivät hyökkää toisiaan vastaan: Molotov-Ribbentrop-sopimuksen. Siinä on salainen osio... jossa jaetaan Itä-Eurooppa näiden kahden kesken.

Sopimuksen mukaan Saksa iskee Puolaan ja valloittaa sen länsiosan. Neuvostoliitto valloittaa itäisen Puolan, mutta myös rakentaa sotilastukikohtia Suomeen, Viroon, Latviaan, Liettuaan ja Romaniaan. Ja Saksa antaa heidän tehdä niin. Syyskuun 1. päivänä Saksa tunkeutuu Puolaan.

Syyskuun 17. päivänä tekee Neuvostoliittokin samoin. Kaksi hyökkääjää valloittaa nopeasti koko Puolan, ja kuten he olivat sopineet, he alkavat jakaa Puolaa keskenään. Syyskuun lopussa, Neuvostoliitto vaatii oikeutta perustaa sotilastukikohtia Viroon, Latviaan ja Liettuaan. Nämä kolme maata eivät voi puolustaa itseään Neuvostoliittoa vastaan, ja ovat pakotettuja suostumaan.

Joten syyskuun 28. päivänä Viro allekirjoittaa sopimuksen, antaen Neuvostoliitolle oikeuden ilma- ja meritukikohtiin Hiidenmaalla, Saarenmaalla ja Paldiskissa. Mutta neuvostojohtaja Josef Stalin ei ole vielä tyytyväinen. Lokakuun 12. päivänä hän vaatii oikeutta perustaa neuvostotukikohdan Suomeen, Hankoon.

Hän haluaa Suomen rajan Karjalan Kannaksella siirrettäväksi pohjoisemmaksi, kauemmaksi Leningradista - jota nykyään kutsutaan Pietariksi. Ja hän haluaa rajan pohjoisessa Suomessa, Petsamossa, siirrettäväksi länteen. Suomen ulkoministeri Eljas Erkko kieltäytyy hyväksymästä Neuvostoliiton vaatimuksia. Suomi ja Neuvostoliitto ovat allekirjoittaneet sopimuksen, etteivät sotisi toisiaan vastaan: hyökkäämättömyyssopimuksen. Mutta Erkko näki mitä tapahtui, kun Hitler halusi ottaa valtaansa pieniä osia Tsekkoslovakiasta...

ja sitten valloitti melkein koko maan. Erkko uskoo, että Neuvostoliitto voi tehdä samoin. Hän ei luota Staliniin. Marraskuun 26. päivä: Neuvostoviranomaiset väittävät, että neljä neuvostosotilasta tapetaan venäläisessä Mainilan kylässä, Suomen rajalla.

He väittävät, että Suomi on syyllinen, ja he sanovat irti Suomen kanssa tehdyn hyökkäämättömyyssopimuksen. Marraskuun 30.päivä: ilman mitään sodan julistusta, Neuvostoliitto pommittaa Suomen pääkaupunkia, Helsinkiä, ja monia muita suomalaisia kaupunkeja. Ja Neuvostoliiton puna-armeija ylittää rajan Suomeen Laatokalla ja Petsamossa. Neuvostoliitto väittää, että Suomi aloitti sodan ampumalla sotilaita tappaneet Mainilan laukaukset. Mutta tämä on valhe.

Myöhemmät tutkimukset näyttävät, ettei Suomi ollut syypää. Se oli neuvostojoukkojen salainen operaatio, jollaista kutsutaan lavastetuksi hyökkäykseksi, ja jota Neuvostoliitto käytti tekosyynä hyökätäkseen Suomeen. Suomi pyytää Ruotsilta apua sodassa Neuvostoliittoa vastaan. Mutta Ruotsi, joka on puolueeton maa, sanoo ei. He eivät halua ottaa riskiä Neuvostoliiton kanssa sotaan joutumisesta.

Sen sijaan Ruotsi auttaa muilla tavoin. Yhdessä vuodessa Ruotsi kerää 490 miljoonaa kruunua sota-apuna Suomeen. Valtava summa tämän päivän rahassa, noin 1,3 miljardia Euroa. Tuhannet vapaaehtoiset ruotsalaiset sotivat vapaaehtoisina Suomen puolella Neuvostoliittoa vastaan. Motto 'Suomen asia on meidän' tuli tunnetuksi läpi Ruotsin.

Kirill Meretskovin johtamilla hyökkäävillä neuvostojoukoilla on noin puoli miljoonaa sotilasta. Suomen armeijaa johtaa marsalkka Carl Gustaf Mannerheim, kokenut sotilas, joka on juuri jäämässä eläkkeelle. Hänen armeijansa on alle puolet siitä. Stalin olettaa voittavansa Suomen vastustuksen 12 päivässä, mutta pian hän huomaa olevansa väärässä. Suomen alakynnessä oleva kansa ei aio antaa periksi.

Stalin ymmärtää, että Suomeen hyökkäämisestä tulee vaikeaa ja kylmää.