The New Deal (uusjako)

Yhdysvallat, heinäkuussa 1932. Amerikkalaiset valitsevat pian uuden presidentin. Monet haluavat eroon nykyisestä presidentistä, Herbert Hooverista, jota syytetään talouskriisistä — suuresta lamasta. Hooverin vastaehdokas on Franklin D. Roosevelt.

Hän lupaa toimia kriisin lopettamiseksi: "Lupaan teille, lupaan itselleni, aivan uuden sopimuksen amerikkalaisille." Neljän kuukauden päästä Roosevelt voittaa. Toteuttaakseen uuden sopimuksen, "uusjaon", joka on voimassa 1933-1939, Roosevelt ja hallitus aikovat tehdä kolme asiaa: apua köyhille ja työttömille; talous takaisin kuntoon; ja maan talousjärjestelmän uudistaminen, jotta taloudellinen lama ei toistu. Avustukset, elvytys ja uudistukset ovat uusjaon kulmakivet. Roosevelt perustaa ohjelmia ja rahastoja auttamaan työttömiä, ja heille järjestetään väliaikaistöitä. Jotkut pääsevät rakentamaan teitä, toiset kunnallisteattereihin tai paikallisiin museoihin, Works Progress Administration -ohjelman avulla.

Jotkut istuttavat puita tai sammuttavat metsäpaloja Civilian Conservation Corps -joukoissa. Iso osa uusjaon tärkeistä muutoksista tehtiin Rooseveltin kolmen ensimmäisen virkakuukauden aikana, joita alettiin kutsua "sadaksi päiväksi". Seuraavien kolmen vuoden aikana Roosevelt keskittyy auttamaan tehtaita ja maatiloja. Teollisuutta auttamaan Roosevelt luo NRA-nimisen elvytysohjelman. Se asettaa sääntöjä yrityksille, jotta epäreilut kauppatavat vähenisivät ja kilpailu olisi tervettä.

NRA asettaa minimipalkat ja rajoitukset työajoille, ja se takaa työläisten oikeuden järjestäytyä ja vaatia parempia työoloja. Se vastasi työehtosopimusta. Auttaakseen maataloutta elpymään, Roosevelt vähentää maissin, puuvillan ja riisin saatavuutta. Roosevelt vähentää maissin, puuvillan ja riisin saatavuutta. Muutamien vuosien ajan maatalous on tuottanut enemmän kuin Yhdysvalloissa tarvitaan ja sen takia satojen hinnat ovat matalalla, eivätkä viljelijät saa voittoa.

Niinpä Roosevelt perustaa järjestön tasapainottamaan maataloutta. Se tarjoaa rahaa viljelijöille, kun he pienentävät tuotantoaan. Kun tuotteita on vähemmän, niiden arvo nousee, ja viljelijät voivat pyytää korkeampia hintoja. Heikossa asemassa olevia on autettu, ja teollisuus ja maatalous toipuvat... mutta Roosevelt tarvitsee vielä keinon välttää talouskriisit tulevaisuudessa.

Siihen tarvitaan pankkijärjestelmän uudistus. Suuren laman aikana iso osa pankkitileillä olleista rahoista katosi — pankit olivat sijoittaneet rahat osakkeisiin, ja menettivät ne pörssiromahduksessa. Roosevelt perustaa valtion takauslaitoksen joka turvaa pankeissa olevat rahat. Jos pankit menevät vielä nurin, hallitus maksaa ihmisille menetetyt rahat. Siitä tulee menestys.

Ihmiset alkavat taas luottaa pankkeihin, jolloin pankkisektori vahvistuu. Sitten tehdään vielä yksi uudistus, joka auttaa ihmisiä laaja-alaisesti. Se takaa kuukausittaisen maksun hallitukselta vanhuksille, leskille, työttömille ja vammaisille. Ensimmäistä kertaa historiassa hallitus tarjoaa sosiaalitukia. Kun uusjaon ohjelmia käynnistetään, korkein oikeus pitää joitakin niistä perustuslain vastaisina.

Oikeus määrää jotkut ohjelmat lopetettaviksi. Siitä huolimatta uusjako eli New Deal vaikutti suuresti elämään ja liiketoimintaan Yhdysvalloissa. Päättääkö New Deal suuren laman? Vaikea sanoa varmaksi... Amerikan talous ei toivu täysin toiseen maailmansotaan mennessä.