Saksan hyökkäys Neuvostoliittoon - taustaa

Elokuussa 1939 Saksa ja Neuvostoliitto tekivät hyökkäämättömyyssopimuksen nimeltään Molotov–Ribbentrop-sopimus. Se on hieman outoa, sillä vuosien ajan Hitler on puhunut Neuvostoliitosta Saksan suurena vihollisena. Neuvostoliitossa Stalin oli julistanut Hitlerin viholliseksi. Nyt he yhtäkkiä ovatkin ystäviä? Miksi?

Hyökkäämättömyyssopimus sopii juuri nyt molemmille. Hitler ei halua sotia lännessä Ranskaa ja Iso-Britanniaa vastaan, ja samaan aikaan idässä Neuvostoliittoa vastaan. Hän haluaa välttää kahden rintaman sotaa. Stalin ajattelee samoin. Japani uhkaa idästä, eikä hän halua sotia Saksaa vastaan lännessä samaan aikaan.

Kun Saksa hyökkää Puolaan syyskuussa 1939, se on sopimuksen mukaisesti, eikä Stalinilla ole mitään sitä vastaan. Hitler ei suunnittele Puolaan pysähtymistä. Tavoite on Neuvostoliiton valtaaminen, mutta ei juuri nyt. Ensin on hoideltava viholliset Länsi-Euroopassa. Natsit ovat aina halunneet laajentaa elintilaansa itään.

Se alkaa Itävallan liittämisellä, josta käytetään nimitystä "Anschluss". Sitten on Tšekkoslovakia saksankielisen alueen vuoro... sitten miehitetään Puola. Natsien mukaan Itä-Euroopan tulisi kuulua Saksaan, ja siellä asuvat ihmiset, slaavit, olisivat saksalaisia huonompia. Natsit sanovat heitä ali-ihmisiksi.

Tavoitteena on poistaa nämä ihmiset, jotta saksalaisille on enemmän elintilaa, eli Lebensraumia. Saksa aloittaa puhdistussodan. Natsit aikovat hävittää jopa 30 miljoonaa slaavia. Ne slaavit joita ei hävitettäisi, joutuvat Saksan herraväen palvelijoiksi ja orjiksi. Hitler ei halua ainoastaan laajentaa elintilaa.

Idässä on luonnonvaroja: öljyä, rautamalmia ja leipäviljaa, joita natsit tarvitsevat sodankäyntiin. Saksalla menee hyvin Euroopan sodissa. Se valtaa maan toisensa jälkeen eikä mikään näytä pysäyttävän sitä. Nyt Hitler haluaa vallata Neuvostoliiton. Mutta lännessä on vielä yksi vihollinen: Iso-Britannia.

Välttääkseen kahden rintaman sotaa, Hitler ehdottaa briteille rauhansopimusta. Brittejä se ei kiinnosta. Saksa päättää pommittaa itsepäistä Iso-Britanniaa päivät ja yöt. Mutta britit puolustautuvat hyvin. Natsit luopuvat tavoitteistaan Britanniassa, ja toukokuussa 1941 pommitus lopetetaan.

Ennen Neuvostoliittoon hyökkäämistä Saksa haluaa tukea muilta mailta. Unkari, Bulgaria ja Romania menettivät paljon alueita ensimmäisessä maailmansodassa. Hitler lupaa palauttaa ne liittolaisuutta vastaan. Liitto solmitaan. Jugoslavialla on uusi hallitus, joka nousi valtaan vallankaappauksessa, ja se on Iso-Britannian puolella.

Hitler pelkää Jugoslavian auttavan Neuvostoliittoa, joten Jugoslavia vallataan vain 12 päivässä. Samaan aikaan Saksan on autettava Italiaa peittoamaan Kreikka. Suomi menetti suuria maa-alueita Neuvostoliitolle talvisodassa 1939-1940 ja näkee tilaisuuden ottaa ne takaisin. Suomi tukee Saksaa. Neuvostoliittoa ja kommunismia vastaan käytävä sota saa mukaan vapaaehtoisia monista maista, kuten Alankomaista, Belgiasta, Tanskasta ja Ruotsista.

Kesäkuussa 1941 Hitlerin armeija - Wehrmacht - on valmis rikkomaan Molotov–Ribbentrop -sopimuksen. Saksa hyökkää Neuvostoliittoon.