USA:n historia: 1910-1920

1910-luvulla kaupunkikeskukset kaikkialla Yhdysvalloissa kasvavat. Maahanmuuttajia saapuu… ja he muodostavat kulttuurikeskuksia kaupunkien sisällä. Samaan aikaan, monet keskiluokkaiset amerikkalaisperheet muuttavat uusille alueille, esikaupunkialueille, joita syntyy kaupunkien ympärille. Autot, linja-autot ja raitiovaunut kuljettavat ihmisiä esikaupunkialueilta toimistoihin ja tehtaisiin kantakaupungissa. Amerikan maaseudulla, perheet asuvat ja työskentelevät maatiloillaan kuten he ovat tehneet vuosikymmeniä.

Vuonna 1914, Ensimmäinen maailmansota syttyy Euroopassa ja amerikkalaisten viljelykasvien kysyntä kasvaa. Moni entinen maanviljelijä Euroopassa on nyt sotilas tai sodan uhri. Maat taistelujen molemmin puolin ovat yhä enemmän riippuvaisia Yhdysvalloista tulevasta ruuasta. Kun kysyntä kasvaa jatkuvasti, amerikkalaisviljelijät ottavat valtavia pankkilainoja ostaakseen lisää maata, luottaen pystyvänsä maksamaan ne takaisin kasvavilla voittoillaan. Vuonna 1917, Yhdysvallat liittyy taisteluun Saksaa ja keskusvaltoja vastaan.

Saksa on upottanut useita amerikkalaisia kauppalaivoja, ja asetti äskettäin Yhdysvaltain alueen uhan alle. "Maailma on tehtävä turvalliseksi demokratialle" julistaa presidentti Wilson. Noin kaksi miljoonaa amerikkalaista kutsutaan palvelukseen, taistelemaan. Satoja tuhansia muita ilmoittautuu vapaaehtoiseksi. Myös kotona, vapaaehtoistyön henki on korkealla. Amerikkalaiset säännöstelevät mielellään, tiettyjen ruokien ja muiden tarvikkeiden kohdalla varmistaakseen, että kaikilla on tarpeeksi.

He luovat "lihattomat maanantait" ja "vehnättömät keskiviikot". Monet amerikkalaiset ovat ylpeitä tehdessään uhrauksia sodan hyväksi. He uskovat, että Yhdysvallat puolustaa demokratiaa ja vapautta kaikkialle maailmassa! Joillekin Amerikka ei kuitenkaan ole tämä loistava esimerkki vapaudesta. Mustat amerikkalaiset ovat tottuneet kohtaamaan syrjintää, erottelua ja rotuväkivaltaa Yhdysvalloissa.

Mutta Euroopassa mustat amerikkalaiset sotilaat kokevat paljon parempaa kohtelua kuin kotona. Kun amerikkalaiset ja liittoutuneiden joukot liikkuvat Ranskan läpi ja vapauttavat sen Saksan miehityksestä, sekä mustat että valkoiset sotilaat ovat tervetulleita sankareina. Myös monet naiset kiistävät kuvan Yhdysvalloista vapaana ja demokraattisena. He ovat vuosikymmeniä lobaneet äänioikeutensa puolesta saadakseen tasa-arvon miesten kanssa julkisessa ja poliittisessa elämässä. Sota-ajan realiteetit haastavat nyt viipyvät väitteet, että naiset "kuuluvat kotiin".

Kuka lopulta pitää kauppoja, kouluja ja tehtaita käynnissä kun miehet taistelevat? Poliittisen järjestön, nimeltään National Women's Party, jäseniä kokoontuu Valkoisen talon ulkopuolelle. He vaativat presidentti Wilsonia antamaan naisille äänioikeuden. Marraskuussa 1918 keskusvallat kaatuvat ja ensimmäinen maailmansota päättyy. Melkein välittömästi amerikkalaisten viljelykasvien kysyntä romahtaa.

Maanviljelijät alkavat ihmetellä miten he maksavat lainansa takaisin... Mustat sotilaat palaavat sodasta ymmärtäen syvemmin sosiaaliset ja poliittiset oikeutensa. Tämä saa monet valkoiset ihmiset tuntemaan itsensä uhatuiksi. Rotujen väliset jännitteet lisääntyvät koko maassa, ja vuonna 1919 rotumellakat puhkeavat 26 kaupungissa. Satoja mustia amerikkalaisia kuolee, loukkaantuu tai pakotetaan pakenemaan kodeistaan.

Nämä veriset kuukaudet tunnetaan punaisena kesänä. Kun vuosikymmen lähenee loppuaan, monet aktivistit tietävät, ettei laaja yhteiskunnallinen muutos tule helposti. Siitä huolimatta he jatkavat taistelua. Vuonna 1919, naisten oikeuksissa tapahtuu läpimurto. Hyväksytään 19.

lakimuutos, joka antaa naisille äänioikeuden, ja vuonna 1920 se hyväksytään laiksi. 1910-luvun aikana muuttuva väestörakenne ja globaali katastrofi ovat muuttaneet Amerikkaa. Ja ensimmäisen maailmansodan taloudelliset ja sosiaaliset seuraukset nousevat pintaan jatkuvasti. On selvää, että lisää haasteita on tulossa...