Kuuban vallankumous

On 1950-luku Kuubassa. Sotilasdiktaattori Fulgencio Batista on vallassa. Yhdysvallat on ollut pitkään vahvasti mukana maassa. Vaikka Kuuba itsenäistyi vuonna 1902, Yhdysvalloilla on edelleen valtaa puuttua Kuuban politiikkaan ja valvoa maan taloutta. Suuri osa Kuuban teollisuudesta on amerikkalaisten omistuksessa - mukaan lukien yli 90 prosenttia sen puhelin- ja sähköverkoista.

Yhdysvallat hallitsee myös Kuuban tärkeintä vientituotetta: sokeria. Batista tukee Yhdysvaltain etuja Kuubassa, ja siksi Amerikka tukee häntä. Mutta useimmat kuubalaiset halveksivat Batistaa. Hän suosii maan rikkaimpia, kun köyhät köyhtyvät. Hänen vallan alla, jokaista kommunistisesta toiminnasta epäiltyä hakataan, kidutetaan tai heidät murhataan.

Jotkut vaativat vallankumousta. Heidän joukossaan on nuori lakimies Fidel Castro. Castro haluaa vapauttaa Kuuban sortavasta johtajastaan ja USA:n hallinnasta. Hän on valmis aseelliseen kapinaan tehdäkseen sen. Castro kokoaa joukon kapinallisia taistelijoita.

Ja 26. heinäkuuta 1953 he hyökkäävät sotilaskasarmiin Etelä-Kuubassa. Hyökkäys on katastrofi; Batistan armeija tappaa suurimman osan kapinallisista. Selviytyjät, Castro heidän joukossaan, vangitaan ja heille langetetaan pitkiä vankeusrangaistuksia. Mutta heidät vapautetaan vain kaksi vuotta myöhemmin – Batista haluaa näyttää maailmalle, että Kuuba on poliittisesti vakaa, eikä sisäisten häiriöiden uhkaama.

Vapautuessaan Castro pakenee Meksikoon kokoontuakseen uudelleen ja tehdäkseen uusia suunnitelmia vallankumoukselle. Meksikossa Castro tapaa muita kuubalaisia maanpakolaisia, samoin kuin amerikkalaisvastaisen, kommunismia kannattavaa aktivistin Argentiinasta: Che Guevaran. Guevara ja maanpakolaiset liittyvät Castron kapinaan, joka on nyt nimennyt itsensä Heinäkuun 26. päivän liikkeeksi ensimmäisen hyökkäyksensä mukaan. Marraskuussa 1956 kapinalliset lähtevät Kuubaan, valmiina aloittamaan vallankumouksellisen sodan.

Batista saa tiedon kapinallisten matkasta ja valmistelee joukkonsa. Kun kapinalliset saapuvat, heitä pommitetaan helikoptereilla ja lentokoneilla. Suurin osa vangitaan tai tapetaan. Castro, Guevara ja muutama muu selviytyy. He pakenevat Sierra Maestran vuorille.

Vuoristotukikohdastaan käsin kapinalliset keräävät uusia kannattajia ja hyökkäävät sotilaallisiin kohteisiin. Samalla muut vallankumousryhmät hyökkäävät hallintokohteisiin Kuubassa. Ryhmä, nimeltään Revolutionary Directorate, hyökkää presidentinlinnaan ja yrittää murhata Batistan. He epäonnistuvat, mutta hallituksen vastaisen toiminnan aalto kertoo Batistalle, että hän on menettämässä maan hallinnan. Vuonna 1958, hän lähettää joukkoja vuorille viimeisenä oljenkortenaan huuhdella pois Castro ja hänen joukkonsa.

Mutta paatuneet kapinalliset taistelevat joukkoja vastaan. Jotkut sotilaat vaihtavat puolta ja liittyvät Castron tueksi. On selvää, että Batistan armeija on alivarustettu ja vähälukuisempi. Ymmärtäessään ettei voi voittaa, Batista luopuu johtajuudesta ja pakenee maasta. Tammikuussa 1959 kapinalliset muuttavat Havannaan ja ottaavat Kuuban hallintaansa.

Castro muodostaa uuden kommunistisen hallituksen. Määränpäänään poistaa kaikki Batistan jäännökset, hän alkaa pidättää ja tappaa Batistan vanhoja kannattajia. Monet pakenevat Kuubasta Yhdysvaltoihin. Castro ryhtyy myös töihin maan vapauttamiseksi Yhdysvaltain vaikutusvallasta. Hän laittaa kaikki Yhdysvaltain omistamat yritykset hallituksen valvontaan.

Tällä tavalla Castro pyrkii laittamaan enemmän rahaa tavallisten kansalaisten taskuihin, amerikkalaisten ja korruptoituneen yläluokan sijaan. Yhdysvaltain hallitus kieltäytyy hyväksymästä kommunistista hallitusta Kuubassa. Se pysäyttää yhdysvaltalaisten yritysten kaupan Kuuban kanssa asettamalla maan kauppasaartoon. Mihin Kuuba myy kaiken sokerinsa nyt? Kehiin astuu nopeasti uusi ostaja - Neuvostoliitto.

Seuraavien kolmen vuosikymmenen aikana Kuuba muodostaa kasvavan liiton Neuvostoliiton kanssa – Yhdysvaltain suurimman vihollisen käynnissä olevassa kylmässä sodassa.