Suomen matka itsenäisyyteen 1905-1917

On vuosi 1905. Venäjä häviää sodan Japania vastaan ja suuressa Venäjän valtakunnassa tyytymättömyys tsaari Nikolai II:n hallintotapaan kasvaa. Tämä levottomuus leviää Suomeen, joka on osa Venäjän valtakuntaa suurruhtinaskuntana. Viime vuosina, Venäjä on rajoittanut Suomen itsemääräämisoikeutta. ja monet suomalaiset ovat tyytymättömiä tsaarin johtajuuteen.

Lokakuussa Venäjällä alkaa yleislakko, joka leviää Suomeen. 30. lokakuuta - 6. marraskuuta kaikki tehtaiden, toimistojen, koulujen ja rautateiden työntekijät ovat lakossa – Suomi on pysähdyksissä. Poliittisia uudistuksia vaaditaan!

Suomen eduskunnassa — Valtiopäivillä, ihmisiä edustaa neljä säätyä: aatelisto, papit, porvaristo ja talonpojat. Mutta suurin osa Suomen väestöstä ei kuulu mihinkään näistä säädyistä eikä heillä siksi ole sananvaltaa. Työväenluokan ihmiset ja sosiaalidemokraatit vaativat nyt yhtäläisiä äänioikeuksia kaikille, ja senaattia eroamaan. Vallankumouksen välttämiseksi tsaari myöntyy. Säätyeduskunta lakkautetaan ja korvataan yksikamarisella eduskunnalla.

Suomesta tulee ensimmäinen maa maailmassa, joka antaa kaikille naisille ja kaikille miehille sekä äänioikeuden että oikeuden asettua ehdolle. Kaikki yli 24-vuotiaat suomalaiset saavat äänestää vuoden 1907 eduskuntavaaleissa. Mutta… vuonna 1908 Tsaari Nikolai aloittaa uudelleen Suomen venäläistämisen ja nimittää Suomelle uuden kenraalikuvernöörin asettaakseen Venäjän edut etusijalle. Vuonna 1910, Tsaari määrää, että kaikista tärkeistä laeista Suomessa päättää Venäjän parlamentti — duuma. Ja asiat vain pahenevat suomalaisille.

Vuonna 1912, tsaari luo uuden lain, joka sallii venäläisten virkamiesten työskentelyn Suomessa, vaikka nämä eivät osaisi edes suomea. Nyt tärkeät virat ovat venäläisten täyttämiä. Suomalaiset protestoivat, mutta ovat voimattomia. Vuonna 1914 syttyy ensimmäinen maailmansota. Venäjä on sodassa Saksaa vastaan.

Suomalaisten ei tarvitse taistella Venäjän armeijassa, mutta sota vaikuttaa heihin silti. Sota-ajan olosuhteissa, Venäjän viranomaiset kiristävät sensuuria Suomessa ja rajoittavat kokoontumis- ja sananvapautta. Nyt ne, jotka protestoivat venäläistämistä vastaan pidätetään ja karkotetaan. Monet suomalaiset toivovat Venäjän häviävän Saksalle. Suomalaisten ryhmä, joka tunnetaan nimellä Jääkäriliike, päättää, etteivät voi enää sietää Venäjän valtaa.

He näkevät aseellisen vastarinnan ainoana keinona vapauden saavuttamiseen. He pyytävät Ruotsilta apua sotilaskoulutuksen saamisessa, mutta neutraali Ruotsi sanoo ei. Saksa, joka on sodassa Venäjän kanssa, suostuu lopulta kouluttamaan heidät. Noin 2000 suomalaista koulutetaan salaa Saksassa ja sitten he siirtyvät itärintamalle taistelemaan Venäjää vastaan. Jääkäreillä tulee olemaan merkittävä rooli Suomen tulevaisuudessa, mutta kukaan ei vielä tiedä sitä.

Ensimmäisen maailmansodan edetessä, Venäjällä on pulaa tavaroista ja ruoasta, mikä johtaa vallankumoukseen vuonna 1917 — helmikuun vallankumoukseen. Tsaari Nikolai II luopuu kruunusta ja väliaikainen hallitus ottaa vallan. Se on kaoottista aikaa. Kuka on nyt vallassa Suomessa? Sosialidemokraatit ja porvarilliset puolueet ovat eri mieltä.

Sosialidemokraatit haluavat Suomen itsenäistyvän, mutta Venäjän väliaikainen hallitus vastustaa sitä. Porvarilliset puolueet eivät halua ottaa yhteen venäläisten kanssa. Muutaman kuukauden sisällä toinen vallankumous — lokakuun vallankumous — puhkeaa Venäjällä. Bolshevikit kaappaavat vallan. Nyt Suomen hallitus ryhtyy toimiin.

6. joulukuuta 1917 Senaatti julistaa Suomen itsenäiseksi. Eduskunta hyväksyy sen. Lenin ja bolshevikit, jotka ovat nyt vallassa Venäjällä, tunnustavat Suomen itsenäiseksi valtioksi 31. päivänä joulukuuta 1917.

Pian muut maat, kuten Ranska, Ruotsi, Saksa ja Norja tunnustavat myös Suomen itsenäiseksi.