Johdatus polttoaineisiin

Ihmiset ja esi-isämme ovat käyttäneet tulta hyvin pitkään. Ehkä jopa yli miljoonan vuoden ajan, paljon ennen nykyihmisten aikaa. Kun opimme sytyttämään puupalan tuleen, se hyödytti meitä usealla tavalla: Voimme lämmittää ruokamme, pelottaa pois villieläimiä, ja kylmällä voimme lämmitellä. Voimme jatkaa asioiden tekemistä auringonlaskun jälkeen, ja valmistaa keramiikkaa ja vahvempia rakennusmateriaaleja. Ajattelepa: Puulla kestää vuosikymmeniä kasvaa keräämällä energiaa auringosta.

Sitten me tulemme kuvaan ja vapautamme tuon energian vain muutamassa tunnissa. Viisikymmentä vuotta auringonpaistetta kerättynä ja tiivistettynä, muutaman illan lämpöön ja mausteiseen laatikkoruokaan. Ei ihme, että me ihmiset olemme aina pitäneet puun polttamisesta! Joissakin paikoissa ihmiset polttivat niin paljon, että kaikki puut käytettiin ja ilman puita ei ollut mitään pitämässä maaperää paikallaan. Ei oikein hyvä idea.

Etenkin, jos elät saarella. On parempi kaataa puita samaan tahtiin kuin ne kasvavat takaisin. Tätä tarkoittaa kun sanomme, että polttoaine on uusiutuva. Myöhemmin ihmiset löysivät vaihtoehtoista polttoainetta aivan jalkojemme alta! Se oli kovaa kivistä ainetta, joka koostui pääosin hiilestä - kivihiiltä.

Ja sitä vaikutti olevan aivan loputtomasti. Kivihiili palaa kuten puu, mutta saamme paljon enemmän energiaa kivihiilestä verrattuna puuhun. Nämä kaksi asiaa - paljon energiaa ja suuri määrä - olivat tärkeitä kun kivihiilellä toimiva höyrykone keksittiin. Tämän keksinnön avulla voimme tehdä vielä enemmän asioita. Nyt asioiden polttamisella pystyi korvaamaan lihasvoimaa nostamaan, painamaan, leikkaamaan ja liikuttamaan asioita.

Ihmiset tulivat ahneiksi ja tarvittiin aina vaan enemmän polttoaineita! Mutta niin hyödyllistä kuin kivihiili onkin, sillä on haittapuolia. Kun poltamme kivihiiltä, emme saa vain lämpöä. Myös paljon muuta vapautuu: Tuhkaa, rikin oksideja, typen oksideja, hiilidioksidia ja myrkyllisiä raskasmetalleja, kuten elohopeaa ja lyijyä. Toki monia näistä vapautuu myös, kun poltamme puuta.

Mutta yhtäkkiä poltimme paaaaljon enemmän kivihiiltä kuin puuta koskaan. Siitä lähtien ihmiset ovat olleet hyviä maan kaivamisessa ja poraamisessa, saadakseen enemmän polttoaineita, joita polttaa, jotta saamme mitä haluamme. Poltamme bensiiniä, jota saamme öljystä, jotta saamme autot liikkumaan. Poltamme kerosiinia, joka myös tulee öljystä, että saamme lentokoneet ilmaan. Maakaasua poltetaan sähkön tuottamiseen ja talojen lämmittämiseen.

Ja aivan kuten kivihiili, nämä polttoaineet jättävät jälkeensä muutakin kuin energiaa kun poltamme niitä, mukaan lukien hiilidioksidia, joka pahentaa ilmastonmuutosta. Polttoaineita, joita kaivamme tai pumppaamme maasta - kivihiili, öljy ja kaasu - kutsutaan fossiilisiksi polttoaineiksi. Ne ovat kasvien ja levien jäänteitä, jotka elivät hyvin kauan aikaa sitten, suurin osa jopa ennen dinosauruksia. Nämä kasvit ja levät keräsivät energiaa auringosta, kuolivat ja vajosivat meren pohjaan, ja sitten hitaasti muuttuivat kivihiileksi, öljyksi ja kaasuksi. Tätä tapahtui satoja miljoonia vuosia.

Ajattele: Luonto on käyttänyt satoja miljoonia vuosia kasvattaen näitä. Ja nyt me keräämme niitä vain muutamassa sadassa vuodessa. Aikanaan fossiiliset polttoaineet loppuvat. Koska toisin kuin puut, fossiiliset polttoaineet eivät uusiudu aivan pian. Joten miksi käytämme näitä fossiilisia polttoaineita, jos ne ovat uusiutumattomia ja saastuttavat ympäristöä?

No, muutamalla palalla puuta voi valmistaa päivällisen, mutta muutamalla litralla kerosiinia voi valmistaa ruokaa useita viikkoja. Auringonvalo sadalta miljoonalta vuodelta tiivistyneenä ja varastoituna aineisiin, joita poltamme ja käytämme yhden pienen hetken. Ei ihme, että on niin vaikea korvata fossiilisia polttoaineita.