Karboksyylihapot

Tulimuurahaisen myrkky. Etikka. Ja vanha, härskiintynyt voi. Mitä yhteistä niillä voi olla? Ne kaikki sisältävät samankaltaisia happoja: orgaanisia happoja.

Nähdäksemme, miten näiden happojen molekyylit ovat järjestäytyneet, aloitamme jollakin helpommalla. Orgaanisessa kemiassa hiilivedyt - tai alkaanit - muodostavat monien yhdisteiden perustan. Jos yhden vedyn korvaa hydroksiryhmällä - OH - muodostuu alkoholia. Tämä alkoholi on muodostunut etaanista. Se on nimeltään etanoli.

Tehdään vielä yksi muutos tähän molekyyliin. Korvataan kaksi muuta vetyä - hapella. Odota, nyt hiili on sitoutunut vain kolmeen atomiin. Hiiliatomi haluaa saada neljä sidosta! Kyllä, mutta katso sidosta hiilen ja hapen välillä.

Se on kaksoissidos. Sen sijaan, että atomit jakaisivat vain yhden elektroniparin, tämä sidos koostuu kahdesta elektroniparista. Aloitimme etaanista, josta tuli etanolia. Ja nyt se on etaanihappoa. Minkä tahansa alkaanin voi muuttaa orgaaniseksi hapoksi korvaamalla päässä olevat kolme vetyä yhdellä OH-ryhmällä ja kaksoissidoksisella hapella.

Metaanista tulee metaanihappoa. Propaanista tulee propaanihappoa. Sitten on olemassa butaanihappo, pentaanihappo, ja niin edelleen. Tällä ryhmällä - C, O ja OH - on erityinen nimi. Sitä sanotaan karboksyyliryhmäksi.

Happoja sanotaan myös karboksyylihapoiksi. Kun kirjoitamme niiden kemiallisen kaavan, osoitamme, että kaksi happea ovat erilaisia. Yksi on kiinnittyneenä hiileen, ja toinen kuuluu hydroksiryhmään. Sen vuoksi emme kirjoita kemiallista kaavaa karboksyyliryhmästä "O2:n" avulla, vaan näin: C, O, O, H. Kemialliset nimet kertovat montako hiiliatomia molekyyleillä on.

Joillakin hapoilla on myös vanhempia nimiä, jotka ovat edelleen käytössä. Muurahaismyrkky sisältää metaanihappoa, joka tunnetaan myös muurahaishappona. Etikka sisältää etaanihappoa, joka tunnetaan myös etikkahappona. Kun voi jätetään huoneenlämpöön liian pitkäksi ajaksi, se alkaa muodostaa pahanhajuista butaani- eli voihappoa. Miksi nämä molekyylit ovat happamia?

Happo on sellaista, joka pystyy vapauttamaan vetyioneja. Ja karboksyyliryhmässä, COOH:ssa, vety on vain heikosti kiinnittyneenä. Kun molekyyli menettää vedyn, siitä tulee negatiivinen ioni. Ioneilla on nimet, jotka alkavat samalla tavalla, mutta niiden nimet päättyvät "-aatti"-päätteeseen. Metanaatti, etanaatti, propanaatti ja niin edelleen.

Orgaaniset hapot ovat heikkoja happoja. Se tarkoittaa, että suurimman osan ajasta vety pysyy molekyylissä. Mitä pidempi hiiliketju, sitä heikompi happo on. Yhteenvetona: orgaaniset hapot ovat yleisiä luonnossa. Orgaaniset hapot tunnetaan myös karboksyylihappoina, atomien C, O, O, H -ryhmästä - eli karboksyyliryhmästä.

Niiden nimet osoittavat, mistä hiilivedyistä ne ovat muodostuneet. Metaani, etaani, propaani, butaani Ja niin edelleen. Karboksyyliryhmän vety voi lähteä molekyylistä. Se tekee näistä yhdisteistä happamia. Kun ne menettävät vedyn, jäljelle jää negatiivinen ioni, jonka nimi saa "-aatti"-päätteen; metanaatti, etanaatti ja niin edelleen.

Mitä lyhyempi hiiliketju on, sitä voimakkaampaa happo on. Joten missä näistä on vahvin happo?