Ravinnon rasvat

Mmmm, tuo kakku näyttää herkulliselta. Kyllä... ihan rasvaiselta! Lähes kaikessa maukkaassa on rasvaa - kermassa, voissa, pähkinöissä... Niin, ja avokadossa, oliiveissa ja juustossa.

Ja meissä ihmisissä. Meidän kehoissamme on paljon rasvaa. Ihomme alla on rasvaa. Se suojelee meitä kylmältä. Rasvaa on myös alkapohjiemme alla sekä tärkeiden elinten ympärillä, suojaamassa niitä vahingoilta.

Aivoissamme on paljon rasvaa - todellakin, kaikkien hermosolujen ympärillä. Näin ollen meillä on rasvaa vähän joka puolella vartaloa - eräänlaisena lisävarastona. Tämä rasva voi vähentyä, jos syömme vähemmän tai jos sairastaessamme emme voi syödä. Rasvaa voidaan sanoa "puhtaaksi energiapommiksi". Se sisältää kaksi kertaa yhtä paljon energiaa kuin sama määrä proteiinia tai hiilihydraattia.

Sen ansiosta, että voimme varastoida kehomme rasvaa, ihmiset ovat selvinneet kautta aikojen vähällä ravinnolla. Ja kun ruokaa oli paljon, pystyimme syömään vähän lisää ja varastoimaan ylimäärän kehoon rasvana. Mutta ei meidän tarvitse syödä vain rasvaa varastoidaksemme sitä. Proteiinit ja hiilihydraatit toimivat yhtä hyvin. Ensin keho muuttaa kaiken - energiaksi!

Tämä on osa ruoansulatusprosessia. Mahassa ja pohjukaissuolessa entsyymit hajottavat rasvamolekyylit toisenlaisiksi energiapaketeiksi. Osa tästä energiasta käytetään heti pitämään keho liikkeessä. Mutta se mitä jää yli, varastoituu rasvaksi. Tämä rasvan varastoimiskyky on elintärkeää ihmisille.

Mutta se voi olla myös ongelmallista. Jos syömme enemmän energiaa kuin kulutamme sitä, meistä tulee ylipainoisia. Ylipainoisilla aikuisilla on suurempi riski sairastua tiettyihin sairauksiin - esimerkiksi sydänperäisiin sairauksiin. Kokonaisenergian määrällä on merkitystä, tuli se sitten hiilihydraateista, proteiineista tai - rasvasta. Ruoassa oleva rasva ei ole se mikä lihottaa.

Tosiasiassa rasvaa täytyy syödä, jotta tuntisi olonsa hyväksi. Osittain energiansaannin vuoksi ja osittain siksi, että rasva sisältää aineita, jotka ovat elintärkeitä keholle - esimerkiksi vitamiineja. Luonnossa rasvaa esiintyy sekä eläimissä että kasveissa. Kasveista peräisin oleva rasva - eli kasvirasva - on yleensä nestemäistä huoneenlämmössä. Eläimistä peräisin oleva rasva - eli eläinperäinen rasva - on muodoltaan yleensä kiinteää huoneenlämmössä.

Eläimet keräävät rasvaa samoin kuin ihmisetkin. Annos hiilihydraatteja, rasvoja ja proteiineja syötynä muuntuu varastoituneeksi rasvaksi kehon sisällä. Mutta kasvit tarvitsevat auringon apua. Ensin ne muuntavat veden ja hiilidioksidin glukoosiksi - auringonvalon avulla - fotosynteesissä. Sitten kasvit yhdistävät pienet glukoosimolekyylit pitkiksi hiilihydraateiksi - kuten tärkkelykseksi ja selluloosaksi.

Ja lopuksi, kasvit muuntavat osan tärkkelyksestä ja selluloosasta rasvaksi. Kun kasvi kerää rasvaa, suurin osa tästä kerätään siemeninä, pähkinöinä, marjoina tai hedelminä. Miksi? Aivan kuten ihmisten, myös kasvien täytyy varastoida tiivistettyä energiaa. Katso tätä oliivia.

Nyt sen täytyy selviytyä yksin. Vie paljon energiaa kehittää juuri ja varsi, jossa on lehtiä. Ja tämä energia tulee oliivin rasvasta. Mutta jos syöt oliivin ennen kuin se itää, se antaa sen sijaan sinulle energiaa. Tätä energiaa voidaan myös hyödyntää puristamalla rasvaa siemenistä, pähkinöistä tai, kuten tässä, oliiveista.

Näin saamme öljyä, jota voi käyttää ruoan paistamisessa tai salaatissa. Kolme desilitraa oliiviöljyä sisältää yhtä paljon energiaa kuin normaalisti käytät päivässä. Se on yhtä paljon kuin kaksi kiloa keitettyä pastaa tai neljä kiloa omenoita. Saamme rasvaa myös eläimistä syömällä lihaa, tai lehmien, vuohien tai lampaiden maidosta. Maidosta, josta voimme tehdä voita.

Ja kermaa. Ja jäätelöä! Mmm, voisin täysin tuhota tuon kermakakun. Ei, vaan tuon - jossa on täytteenä pähkinäkermaa.