Hadithit

Muhammad kuolee vuonna 632. Mutta Muhammad on ollut se, joka on kertonut kaiken muslimeille. Hän on ollut heille sekä uskonnollinen että poliittinen johtaja. Hänen tilallaan on tyhjiö. Tyhjiö, jota sekä Abu Bakr että Ali yrittävät nyt täyttää.

He molemmat johtavat seuraajien ryhmiä ja kääntyvät Koraanin puoleen saadakseen neuvoja uskonnollisissa asioissa. Koraani on muslimien pyhä kirjoitus. Sitä pidetään Jumalan sanoina, jotka paljasti Muhammedille arkkienkeli Jibril - Gabriel. Mutta Koraani on aika lyhyt, joten seuraajien on tähän aikaan vaikeaa tietää kuinka käyttäytyä jokaisessa tilanteessa vain Koraania käyttämällä. Koraani mainitsee esimerkiksi, että joka päivä pitää rukoilla.

Mutta ei sitä, kuinka pitäisi rukoilla. Ja nyt, kun Muhammedilta ei voi enää kysyä, Koraanin tulkitsemisesta tulee entistä vaikeampaa. Tämän takia Muhammedin lähimmät ystävät ja sukulaiset alkavat kirjoittaa ylös heidän muistojaan Muhammedin teoista ja sanoista eri tilanteissa, hänen tottumuksistaan ja tavoistaan - hänen sunnastaan. Heidän mielestään Muhammedin sunnan mukaan eläminen oli hyvä tapa olla muslimi. Mutta nämä kertomukset Muhammedin elämästä poikkeavat toisistaan, riippuen kumman ryhmän kertomia ne ovat.

Abu Bakrin ryhmä korostaa toisia asioita ja Alin ryhmä toisia. Molempien ryhmien johtajat pitävät heidän täsmällistä elämäntapaansa ainoana oikeana. Lopulta, 700- ja 800-luvuilla nämä kertomukset - hadithit - kerätään useiden ihmisten toimesta kirjoiksi. Joten nämä kertomukset ovat tulleet joko joltakin Muhammedin tavanneelta tai joltakin joka oli kuullut jonkun Muhammedin tavanneista kertovan. Tämä takia jokainen hadith koostuu kahdesta osasta.

Tapahtuman kertomuksesta tietenkin, ja sitten siitä, kuka kertoi tämän ja kenelle. Tästä voi tulla kokonainen kertojien ketju. Mitä lyhyempi tämä ketju on - tai mitä luotettavampia kertojat ovat - sitä luotettavampana kertomusta pidetään. Monet kertomuksista ovat myös tulleet useista eri lähteistä. Tällöin kaikki tarinan versiot on kirjoitettu ylös toistensa jälkeen, jolloin lukija voi vertailla niitä, vaikka ne eroaisivat vain sanalla tai parilla.

Mitä enemmän samaa tarinaa kertovia lähteitä, sitä luotettavampana sitä pidetään. Muhammedin läheisimpiä henkilöitä pidetään luotettavampina lähteinä. Esimerkiksi yksi Muhammedin vaimoista: Aisha. Sunnimuslimit pitävät häntä joka tapauksessa luotettavana. Aisha oli kuitenkin heidän ensimmäisen kalifinsa, Abu Bakrin tytär. Šiiamuslimit sen sijaan eivät pidä Abu Bakrin - tai häntä seuranneiden kahden ensimmäisen kalifin - kannattajien kertomuksia luotettavina.

He luottavat enemmän niihin, jotka kannattivat Alia tai heidän muita imaamejaan, ja tämän vuoksi he noudattavat omia hadithejaan. Joten, eri ryhmät noudattavat erilaisia haditheja. Tämä ei pidä paikkaansa vain šiiojen ja sunnien kohdalla, mutta myös muiden muslimiryhmien. Hadithit kuvailevat, kuinka Muhammed eli elämänsä ja suositeltavaa on, että kaikki muslimit eläisivät samalla tavalla. Näin ollen, kuka sitten pystyykin vaikuttamaan hadithien kirjoituksiin, pitää hallussaan mahtavaa valtaa.

Ja näiden aikojen jatkuvassa valtataistelussa jotkut hyödyntävät tilaisuutta muuttaa tai väärentää haditheja vaikuttaakseen ihmisiin alueilla, joita he haluavat hallita. Suurin osa muslimeista on sitä mieltä, että osa haditheista on väärennöksiä - mutta eivät myönnä mitkä. Mutta kuutta kokoelmaa sunnimuslimit pitävät täysin luotettavina. Tärkeimmät näistä ovat Bukhari ja Muslimi. Muhammedia seuranneet kaksitoista šiiamuslimia luottavat pääosin kokoelmiin, joita he kutsuvat Neljäksi kirjaksi - tai Neljäksi periaatteeksi.

Koraanista yhdessä hadithien kanssa tulee pian perusta islamistiselle lakijärjestelmälle: Sharialle. Kuulet lisää Shariasta toisella kerralla.