Wahhabilaisuus

Tämä on Muhammad ibn Abd al-Wahhab. Hän on sunnimuslimi ja elää Arabian niemimaalla 17. vuosisadalla. Mutta mitä hän tekee? Hän valvoo, että pyhä hauta hänen kaupungissaan hajotetaan.

Ja mitä nyt? Hän valvoo, että pyhinä pidetyt puut kaadetaan maahan. Entä nyt? Hän kivityttää naisen uskottomuudesta. Nainen kuolee.

Miksi hän tekee näin? No, hän uskoo, että on väärin palvoa mitään muuta kuin Jumalaa tai elää tavalla, jota hän pitää moraalittomana. Ibn Abd al-Wahhab on hyvin ehdoton. Toiset sunnit kotikylässä ajattelevat, että hän menee liian pitkälle. Hän on liian ankara.

Joten he heittävät hänet ulos kylästä. Mutta naapurikaupungista Diriyahista hän saa ystävän. Se on kaupungin heimojohtaja Muhammad ibn Saud, joka antaa hänen tehdä mitä hän haluaa. Mutta mitä hän haluaa? Ibn Abd al-Wahhab haluaa kaikkien elävän samalla tavalla kuin kolme Muhammadin jälkeen tullutta muslimisukupolvea elivät.

Hän ajattelee, että muslimioppineet ovat tulleet liian heikoiksi ja myötäilevät kristinuskoa. Joten Ibn Abd al-Wahhab haluaa kieltää kaiken minkä hän ei uskonut olleen olemassa ensimmäisten muslimien aikaan. Kuten pyhien palvonnan, hautojen kunnioituksen, maalliset nautinnot ja muut modernit tavat. Ibn Saudilla on unelma. Hän haluaa valloittaa laajempia alueita kuin pienen kaupunkinsa.

Ibn Abd al-Wahhab ja ibn Saud muodostavat liiton. Ibn Saud lupaa, että hän tulee levittämään ibn Abd al-Wahhabin versiota islamista kaikille alueille, jotka hän valloittaa, niin, että mitään muuta ei hyväksytä. Ja Ibn Abd al-Wahhab lupaa, että kun hän saa seuraajia, he tukevat ibn Saudia hänen vaatimuksissaan vallasta valloitetuilla alueilla. Hän julistaa, että kristityt ja juutalaiset palvovat vääriä jumalia - he ovat epäjumalanpalvojia. Mutta hän laskee myös shiiamuslimit ja muslimimystikot - sufit - epäjumalanpalvojien joukkoon.

Mitkään näistä ryhmistä eivät saa harjoittaa uskontoaan ibn Saudin valloittamilla alueilla. Aikaa kuluu, ja sekä Ibn Abd al-Wahhab ja ibn Saud kuolevat, mutta liitto Ibn Abd al-Wahhabin seuraajien ja Saudin perheen välillä jatkuu. Ibn Saudin poika - Abdullah - laajentaa ensimmäistä Saudivaltakuntaa valloittamalla alueita Ottomaanien valtakunnalta. Kuten Mekan - muslimien pyhiinvaelluskaupungin. Ottomaanien johtaja ei pitänyt tästä - Mekka on tärkein paikka koko valtakunnassa - joten hän julistaa sodan Saudeja vastaan.

Vuonna 1813 Abdullah saadaan kiinni ja teloitetaan. Se on ensimmäisen saudivaltakunnan loppu. Mutta Saudit palaavat valtaan, ja tulevat koko Saudi-Arabian valtion hallitsijoiksi, jotka edelleen seuraavat Ibn Abd al-Wahhabin tiukkaa versiota islamista - wahhablaisuutta. Naapurivaltio Qatar seuraa samoja ehdottomia opetuksia kuin Saudi Arabia, mutta maat eroavat paljon siinä kuinka wahhabilaisuuden annetaan vaikuttaa lakeihin ja tapoihin. Sunnimuslimien parissa kehittyy enemmän haaroja ja tulkintoja.

Yksi niistä, salafismi, nousee 18. vuosisadalla ja on wahhabilaisuuden kaltainen. Molemmat liikkeet haluavat palauttaa puhtaana ja alkuperäisenä pitämänsä. Salafismi ja Wahhabilaisuus ovat ajan kanssa yhdistyneet niin, että niitä on hankala erottaa. Kun Wahhabilaisuuden juuret ovat Saudi-Arabiassa, salafismiryhmät taas tulevat muista maista.

Vaikka Wahhabilaisuus ja Salafismi ovat molemmat sunni-islamin haaroja, useimmat sunnimuslimit erottautuvat niistä. Useimmat sunnit ajattelevat, että nämä ryhmät rohkaisevat väkivaltaan ja ovat liian armottomia toisin uskovia kohtaan. Useimmat wahhabit ja salafistit taas ajattelevat, että perinteiset sunnimuslimit näyttävät liian vähän uskonnolista sitoutumista, luottavat vääriin lähteisiin, ja voidaan jopa laskea epäjumalanpalvojien joukkoon. Siksi jotkut wahhabilaiset yrittävät rekrytoida tavallisia sunneja omaan uskoonsa - he tekevät lähetystyötä. Saudi-Arabian valtio tukee rahallisesti joitakin näistä lähetystyöntekijöistä.

Esimerkiksi rakentamalla moskeijoita, joissa wahhabiopetuksia voidaan levittää muihinkin maihin. Useimmilla tunnetuimmilla terroristisia tekoja tekevillä ryhmillä, jotka tekevät tekoja islamin nimeen, on alkuperänsä salafismissa tai wahhabilaisuudessa, kuten Al-Qaeda, ISIS, Boko Haram tai Al Shabab.