Buddhalaisuus maailmassa

Kun Siddharta Gautama - Buddha - kuolee, hänen seuraajansa alkavat levittää hänen opetuksiaan. Tähän aikaan Intia on hindulainen. Hilndulaisuudessa on niin monta jumalaa, että aluksi ihmiset uskoivat buddhalaisuuden olevan myös yksi hindulaisuuden muoto. Mutta Buddhan opetukset leviävät nopeasti, ja tulee selväksi, että tämä on uusi uskonto. Pian buddhalaisuus jakaantuu kolmeen eri osioon, jotka näyttävät vähän erilaisilta: theravada, mahayana ja vajrayana.

Kolmannella vuosisadalla ennen yleistä ajanlaskun alkua Intia saa keisarin nimeltä Ashoka. Ashoka käyttää paljon aikaa sotien, ja hetken päästä tuntee, että kaikki on vain kärsimystä. Joten hänestä tulee buddhalainen ja hän alkaa levittää opetuksia. Hän lähettää lähetystyöntekijöitä - esimerkiksi Sri Lankaan ja Burmaan. Buddhalaisuus selviää Intiassa 1200-luvulle saakka, jolloin muslimijohtajat vainosivat munkkeja ja tuhosivat luostareita ja temppeleitä.

Monet buddhalaiset pakenivat muihin maihin. Mutta buddhalaisuuden ollessa vielä vahvoilla Intiassa, se levisi myös Kaakkois-Aasian maihin. Toisella vuosisadalla mahayana- buddhalaisuus saavuttaa Kiinan ja neljännellä vuosisadalla Korean. Ja 500-luvulla mahayana saavuttaa Japanin. Nyt on myös uudenlaista mahayanaa.

Tämä munkki, Bodhidharma, tuo sen mukanaan Kiinaan. Kiinassa tätä uutta mahayanan haaraa kutsutaan chaniksi, mutta se on parhaiten tunnettu japanin- kielisestä nimestään: zen-buddhalaisuus. Chan tai zen tarkoittaa meditaatiota. Tämä vaikuttaa oudolta. Eikö kaikki buddhalaisuus ole meditaatiota?

Kyllä, mutta tämä on mahayana; ja mahayanassa bodhisattvat ja taivaan valtakunnat ovat tärkeitä. Zen-buddhalaisuus ei pidä näitä tärkeinä, mutta keskittyy meditaatioon. Zen-meditaatio on myös hyvin erilaista. On paljon hengitysharjoituksia, ja tietynlaisia arvoituksia - koan - jota harjoittajien on tarkoitus pohdiskella meditoidessaan. Esimerkiksi: millainen ääni syntyy kun vain yksi käsi taputtaa?

No, siinä on ajattelemisen aihetta. Thaimaa, Laos ja Kambodža tulevat ensin mahayana-buddhalaisiksi; mutta lopulta theravada- lähetystyöntekijät saapuvat sinne Sri Lankasta ja muuttavat sen. Tiibetin korkeilla vuorilla syntyy buddhalaisuuden kolmas haara. Toisen vuosisadan lopulla ensimmäiset mahayana-kirjoitukset saapuvat tänne. Mutta vasta 700-luvulla buddhalaisuus asettuu tänne kunnolla.

Tiibetissä on jo kansanuskonto - bon - ja kun mahayana sekoittuu boniin, kehittyy vajrayana. Vajrayana lopulta leviää myös Tiibetin ulkopuolelle. Nykyään kolme haaraa - theravada, mahayana ja vajrayana - ovat levinneet näin. Millä haaralla on eniten seuraajia? Mahayana on suurin.

Theravada tulee toisena ja vajrayana on pienin. Katso tätä. On pieni alue Euroopassa, joka on myös buddhalainen. Se on Venäjän osatasavalta Kalmukia. He ovat myös vajrayana-buddhalaisia vaikka he asuvatkin näin kaukana Tiibetistä.

Tiibetistä puheen ollen, onko se itsenäinen maa? Riippuu keneltä kysyt. Kiina sanoo, että Tiibet on osa Kiinaa; kun taas tiibetiläiset väittävät, että se on oma maansa. Monia tiibetiläisiä on vangittu tai teloitettu Kiinassa. Tämä on Tiibetin hengellinen johtaja: Dalai Lama.

Hän oli pakotettu pakenemaan Kiinan hallituksen vainoa, joten hän on elänyt Intiassa vuodesta 1959. Hän sai Nobelin rauhanpalkinnon taistelustaan Tiibetin itsenäisyyden puolesta käyttäen rauhanomaisia ja väkivallattomia toimia. Useat länsimaalaiset ovat myös kiinnostuneita buddhalaisuudesta. Tämä johtuu buddhalaisuuden kuvasta rauhanomaisena uskontona. Toisia viehättää se, että buddhalaisuudessa ei ole jumalaa, joka sekaantuisi ihmisten elämään.

He näkevät buddhalaisuuden enemmän filosofiana kuin uskontona.