Uskonnonvapaus

Tämä on Yhdistyneiden Kansakuntien, YK:n, yleisiskokous. Täällä, vuonna 1948, tehtiin päätös suojella jokaisen ihmisoikeuksia, ja siitä kirjotettiin dokumentti: Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus. Näin siinä on kirjoitettu uskonnonvapaudesta. Kaikilla henkilöillä on ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapaus; tämä oikeus sisältää vallan uskonnon tai vakaumuksen vaihtamiseen sekä vapauden joko yksin tai yhteisössä sekä julkisesti että yksityisesti, ilmaista uskontoaan tai uskoaan opetuksella, harjoituksella, palvonnalla ja uskonnollisin menoin. Useimmat YK:n jäsenvaltiot seisovat tämän dokumentin takana ja se tarkoittaa, että näissä maissa uskonnonvapautta täytyy suojella lailla.

Joten sinulla on laillinen oikeus kuulua mihin uskontoon haluat. Sinulla on myös oikeus vaihtaa uskontoa, jättää uskonto tai olla valitsematta mitään uskontoa, jos niin haluat, kuin myös vapaus valita harjoittaa uskontoa itseksesi tai yhdessä muiden kanssa. Sanat: "Ajattelunvapaus" ja "omantunnon vapaus" tarkoittavat, että muutkin kuin uskonnolliset elämänkatsomukset ovat suojeltuja. Esimerkiksi, ei tarvitse osallistua sotaan, jos vastustaa sotilaallista väkivaltaa - jos on pasifisti. Joskus ihmiset tulkitsevat väärin 'uskonnonvapauden' tarkoittamaan, että tämä antaa uskonnollisille erivapauksia, ettei heidän tarvitse seurata samoja lakeja kuin muiden.

Se ei tarkoita sitä. Uskonnonvapaus ei tarkoita: [1] Että uskontoja ja muita elämänkatsomuksia pitäisi laissa suojella kritisoinnilta. Päinvastoin: lait, jotka rajoittavat sananvapautta kieltämällä jumalan tai uskonnon kritisoinnin rajoittavat myös uskonnonvapautta. Uskonvapaus ja sananvapaus kulkevat käsi kädessä. [2] Että saat sanoa mitä vain uskontosi nimessä. Kukaan ei saa yllyttää sotaan tai väkivaltaan.

Jokaisella valtiolla on velvollisuus estää tällaista yllytystä. [3] Että sinulla on oikeus välttää näkemästä toisten ihmisten uskon ilmaisuja. Jokaisella on oikeus ilmaista vakaumustaan - uskonnollista tai ei - yksityisesti kuin myös julkisesti. Samaan aikaan jokaisella on oikeus olla ottamatta osaa toisten ihmisten uskonnolliseen ilmaisuun, joten tämä ilmaisu voi olla näkyvää, mutta sitä ei saa pakottaa toisille. Joskus on vaikea tietää, milloin raja on ylitetty, pakottamattoman ja pakotetun välillä. [4] Että uskonnoilla on oikeuksia seuraajiensa yli. Jokaisella henkilöllä on oikeus omaan uskonnonvapauteensa, eikä häntä saa altistaa uskonnolliselle vallalle.

Ketään, joka on jättänyt uskonnon, ei saa häiritä tai uhkailla sen vuoksi. [5] Että henkilöllä on oikeus kontrolloida toisen henkilön uskonnonharjoitusta tai että vanhemmilla on oikeus pakottaa omaa uskontoaan lapsilleen. [6] Että joku voi rikkoa muita ihmisoikeuksia käyttäen uskontoa syynä. Uskonnonvapaus ei tarkoita, että valtiolla, ryhmällä tai henkilöllä on oikeus väheksyä jonkun toisen vapautta tai oikeuksia. Vaikka YK:n ihmisoikeuksien julistus on osa kansainvälisiä ihmisoikeussääntöjä, sen tulkinta vaihtelee maasta toiseen. Ja valitettavasti on paljon maita, joista uskonnonvapaus puuttuu täysin.