Taolaisuus

Mikä tie tämä on? Se on Dao, tai Tao. Tao on kiinaa ja tarkoittaa tietä. Se on filosofia ja yksi Kiinan kolmesta tärkeimmästä uskonnosta. Tao on yhdistelmä filosofiaa ja uskoa henkiin – shamanismia.

Taolaiset uskovat myös voivansa käyttää elämän voimaa – qi:tä – eräänlaista henkistä energiaa, oman tai muiden kehojen parantamiseen käyttämällä esimerkiksi qìgongia. Täsmällinen kuvailu – sen määrittäminen, mitä Tao on, ei ole mahdollista. Sellainen ei olisi "Taoa", taolaisten mukaan. Jokaisen Tao on erilainen. Se on ikään kuin jokaisen henkilökohtainen tapa olla ja elää aitona itsenään.

Sen lisäksi jokaisella on oma totuutensa. Jos yrittää elää sellaisella tavalla, jota joku muu pitää oikeana, tai toivoo samoja asioita kuin toinen vain koska niin "kuuluu tehdä", silloin ei elä oman totuutensa mukaisesti. Silloin et elä Taon mukaisesti. Mutta voiko todella olla olemassa monia eri totuuksia? Kyllä: riippuen siitä, kuka olet, sinä tulkitset ympäristöäsi eri tavalla ja eri asiat muodostuvat tärkeiksi eri ihmisille.

Ymmärtääkseen Taon on ymmärrettävä ja hyväksyttävä itsensä. Elä elämääsi saadaksesi selville, kuka todella olet. Taolaisuuden mukaan tämä onnistuu helpoiten, kun ei yritä tehdä mitään ennalta suunniteltua vaan mukautuu siihen, mitä milloinkin tapahtuu ja toimii siten, mikä tuntuu oikealta kussakin hetkessä – olemalla spontaani. Tämä ei-tekemisen ja spontaaniuden periaate on nimeltään Wu wei. Tämä on Lǎozǐ, tai Laotse, jonka kerrotaan perustaneen taolaisuuden, mutta kukaan ei todellisuudessa tiedä, oliko hän oikeasti olemassa.

Laotsen sanotaan eläneen 500-luvulla ennen ajanlaskumme alkua ja kirjoittaneen taolaisuuden tärkeimmän kirjan, joka tunnetaan nimellä Daodejing, tai Tao te ching. Tässä kirjassa on varsin vaikeatajuisia runoja siitä, mitä Tao on. Eräs Tao te chingin käsittelemä aihe on, miten vastakohdat eivät voi olla olemassa ilman toisiaan. Ilman yhtä toinenkaan ei voi olla olemassa. On olemassa tasapaino.

Ja jos tuota tasapainoa häiritään, maailma muuttuu palauttaakseen sen. nämä vastakohdat ovat nimeltään jin ja jang. Esimerkkejä vastakohdista ovat feminiini – maskuliini, pimeys – valo ja kuu – aurinko. Taon mukaisesti eläminen on elämistä sisäisessä tasapainossa. Tämä saavutetaan ei-tekemisellä – wu weillä, mutta myös meditoimalla ja "ajattelemalla ilman sanoja".

Sillä Tao ei ole pelkästään elämistä mahdollisimman aidosti, vaan se on myös myös voima, joka on aina ollut olemassa. Tämän voiman kuvailu on mahdotonta ja se voidaan käsittää ainoastaan sanattomasti. Tao on se voima, josta kukin on peräisin ennen syntymäänsä ja voima, johon kukin palaa kuolemansa jälkeen. Taolaisuudessa ei ole tiettyä persoonallista jumalaa – vaikka vähäisempiä jumalolentoja ja henkiä onkin olemassa. Tämä voima sen sijaan on jotain, joka on aina ollut olemassa ja me olemme kaikki osa sitä.

Tässä on Laotsen oppilas Zhuangzi, jonka sanotaan eläneen 300-luvulla eaa. Hän kirjoitti kirjan, joka oli myöskin nimeltään Zhuangzi, joka koostui humoristisista tarinoista. Zhuangzin väitetään sanoneen: "Kerran uneksin olevani perhonen. Sitten heräsin, omana itsenäni. Nyt en tiedä, olinko ihminen, joka uneksi olevansa perhonen vai olenko perhonen, joka uneksii olevansa ihminen." Taolaisuus ei ollut ainoa filosofia Kiinassa tuohon aikaan.

Oli toisia kiinalaisia filosofeja, jotka sen sijaan puhuivat etiikasta ja siitä, kuinka pitäisi elää hurskasta elämää täyttämällä velvollisuuksia. Mutta Zhuangzi – hän kuvaili kuinka elää spontaania elämää ja kuinka tulla yhdeksi Tien kanssa seuraamalla omaa luontoaan.