Kungfutselaisuus

Kuinka tulla niin hyväksi ihmiseksi kuin mahdollista? Ja kuinka elämästä tulee niin hyvää niin monelle kuin mahdollista? Sitä tämä mies ajattelee. Tämä on mestari Kong. Kongfuzi kuten häntä kutsutaan Kiinassa tai Kungfutse, joksi häntä kutsutaan useimmiten länsimaissa.

Kungfutse asuu Kiinassa kuudennella vuosisadalla ennen ajanlaskun alkua, ja hänen mielestään maa on kehittynyt täysin väärään suuntaan. Edellinen valtakunta on jaettu pienempiin valtioihin, jossa rikkaat ihmiset muutamasta perheestä ovat perineet vallan, ja käyttävät sitä väärin. Mutta Kungfutse on toiveikas siitä, että maailma paranee, ja selvittää kuinka se olisi mahdollista. Hän pitää viittä suhdetta —sidettä ihmisten välillä — tärkeämpinä kuin muita. Ensimmäinen on suhde maan hallitsijan ja kansan välillä.

Hallitsijan on huolehdittava ihmisistä parhaalla mahdollisella tavalla. Ja jokaisen alamaisen on toteltava ja luotettava johtajaan. Jos johtaja on julma tai epäreilu, ihmiset eivät tottele, ja jos johtaja on liian heikko, ihmiset kapinoivat. Toinen sidos on aviomiehen ja hänen vaimonsa välillä. Kolmas vanhempien ja lasten välillä, neljäs vanhemman sisaruksen ja nuoremman sisaruksen välillä, ja viides on vanhemman ystävän ja nuoremman ystävän välillä.

Näiden viiden suhteen on oltava tasapainossa, jotta elämä ja yhteiskunta olisivat hyviä Kungfutsen mukaan. Hallitsijan on pidettävä hyvää huolta alaisesta, aviomiehen vaimostaan, vanhempien lapsistaan, vanhempien sisarusten nuoremmistaan vanhemman ystävän nuoremmastaan. Niiden, joista huolehditaan täytyy osoittaa kunnioitusta ja tottelevaisuutta vastavuoroisesti. Kungfutselaisuus uskoo, että kaikki ihmiset voivat oppia olemaan hyviä kehittämällä hyviä ominaisuuksia: hyveitä. Kaksi tärkeintä hyvettä ovat: [1] Hyväntahtoisuus tai myötätunto: Rén. [2] Ymmärrys siitä mikä on hyvää, yhdessä halun ja kyvyn kanssa tehdä hyvää: Yi.

Yhteiskunnassa, johon kungfutselaisuus tähtää on tärkeää, että jokainen ponnistelee täyttääkseen velvollisuutensa, ja heidän toimensa viidessä suhteessa. Jos he tekevät niin, tasapaino yhteiskunnan ja perheen välillä toimii. Kun Kungfutsen opetusten kokoelma - kungfutselaisuus - leviää ympäri Kiinaa, toinen uskonto ja filosofia leviää myös: taolaisuus. Molemmat opetukset sanovat, että tasapaino on tärkeää, ja molemmat mainitsevat vastakkaisuuksien käsitteet: yin ja yang Ilman vastakohtaa toinen ei voi olla olemassa. Kaikessa täytyy olla tasapaino.

Tämä on totta kaikille vastakohdille —kuten valolle ja pimeydelle tai maskuliiniselle ja feminiiniselle. Kungfutselaisille tämä tasapaino kuuluu tehtäviin yhteiskunnassa ja perheessä. Monet näkevät kungfutselaisuuden filosofiana enemmän kuin uskontona. Mutta se on molempia. Kungfutselaisen näkemys johtajasta ja alamaisesta on kuin hänen näkemyksensä taivaasta ja ihmisestä. 'Taivaalla' tai tian'illa kuten kungfutselaiset sitä kutsuvat, hän tarkoittaa persoonatonta, jumalallista voimaa, joka on kaikki.

Hyvin samanlainen miksi taolaiset kutsuvat Taoa: tie. Miten tasapaino suhteessa taivaan ja ihmisyyden välillä ylläpidetään? Suoritat tiettyjä rituaaleja, uhraat suitsukkeita, palvot jumalia ja esi-isiä. Kungfutselaisuudessa on useita tärkeinä pidettyjä kirjoja, muutosten kirja: I Ching. I Ching koostuu tulevien tapahtumien ennustuksista.

Heität tietynlaisia kolikkoja tai kasvin varsia, tarkkailet kuviota, jonka ne muodostavat, ja tutkit tekstejä tulkitaksesi tämän kuvion. I Chingiä käyttävät myös taolaiset, ja sen ajatellaan olevan vanhin kirja kiinalaisessa kulttuurissa. Analektit, tai keskustelut. Nämä kuvaavat kungfutsien ideoita keskustelujen muodossa kungfutsen ja hänen opetuslapsiensa välillä. Yksi asia, mitä Kungfutsen on oletettu sanoneen on: Älä tee toisille mitä et halua toisten tekevän sinulle." Tätä kutsutaan "kultaiseksi säännöksi" ja siitä on useita erilaisia versioita eri uskonnoissa.

Mutta Kungfutsen versiota pidetään ensimmäisenä kirjoitettuna versiona.