
Saamelaiset

Hanki lisää sisältöä päivittämällä
True or false? Today, Sámi people can only be found living in Sweden.
Olemme Skandinavian tunturilla. Ja.. mikä tuo on? Onko se jonkinlainen… teltta? Mennään sisälle.
Täällä nuotio roihuaa kauniisti, ja Elin kutsuu muut maistamaan… poronlihaa. Elin on saamelainen, ja hänellä on vieraita tässä erityisessä teltassa, goahtissa. Saamelaiset ovat alkuperäiskansa joka on asunut tällä alueella tuhansia vuosia. He kutsuvat maataan Sápmiksi. Sápmi kattaa osia Pohjois-Ruotsista, Norjasta, Suomesta ja Venäjästä.
Sápmissa puhutaan saamen kieltä. Saame ei ole yksi kieli, vaan yhdeksän eri kielen ryhmä. Niissä on joitain yhtäläisyyksiä, mutta ne ovat eri kieliä. Ruotsin saamelainen, joka puhuu eteläsaamea ei ymmärrä saamea, jota puhutaan Kuolan niemimaalla Venäjällä. Ruotsissa saamen kielet tunnustetaan vähemmistökieliksi.
ja tietyissä kunnissa Ruotsissa, Suomessa ja Norjassa, Saame on virallinen kieli. Tämä tarkoittaa, että lait ja viranomaisten tekemät päätökset on kirjoitettava paikallisella saamen kielellä. Elin ei asu goahdissa; hän työskentelee siellä. Kun työpäivä on ohi, hän palaa kotiinsa. Ja, kuten useimmat saamelaiset nykyään, hän asuu modernissa talossa kaupungissa tai kylässä.
Siellä heidän lapsensa käyvät koulua, ja siellä useimmat ihmiset työskentelevät kirvesmiehinä, lakimiehinä, sairaanhoitajina tai jonain muuna. Mutta Elinillä on saamelaisperinteisiin liittyvä työ. Elin ottaa vastaan turisteja tunturilla, ja kertoo heille saamelaisten elämästä. Hänen työtoverinsa Ola tuo turisteja lintujahtiin. Ja kun retki on päättynyt, voivat turistit ostaa saamelaisia käsitöitä Elinin sisaren Ylvan pikkukaupasta.
Käsityöt ovat tärkeä osa saamelaisperinnettä. Ylva myy laukkuja, kuksia, veitsiä ja paljon muuta. Kaupassa myydään myös poronlihaa. Poronhoito on saamelaiskulttuurille elintärkeää, ja on kehittynyt tuhansien vuosien aikana. Alun perin saamelaiset metsästivät villiporoa, mutta nykyään he pitävät suuria, tuhansien porojen laumoja jotka laiduntavat vuoristossa.
Se on modernia bisnestä. Poronhoitajat käyttävät moottorikelkkoja ja viestintäradioita kun he kokoavat poronsa ennen teurastusta. Noin 10 % saamelaisista työskentele nykyään poronhoidon parissa. Elinillä on työnsä ohella toinenkin velvollisuus. Joskus hän käy tässä rakennuksessa.
On kokouksen aika, ja Elin istuu kolmannella rivillä. Tämä on saamelainen parlamentti, saamelsaiskäräjät. Elin on jäsen. Saamelaiskäräjien jäsenet valitaan aivan kuten muissakin parlamenteissa. Tänään he keskustelevat uuden kaivoksen perustamisesta keskelle poronhoitoaluetta.
Kaivosyhtiö haluaa louhia maasta löytynyttä metallia, mutta kaivos vaikuttaisi ympäröivään luontoon ja poroihin. Sekä kaivostoiminta että poronhoito ovat tärkeitä elinkeinoja, ja joskus nämä kaksi intressiä törmäävät. Saamelaiskäräjien tehtävä on valvoa saamelaisten etuja tässä asiassa. Elin on iloinen saadessaan osallistua, ja ylpeä siitä, että hän on saamelaiskäräjien jäsen. Mutta täällä vuorella, Elin viihtyy parhaiten.
Lähellä luontoa. Hän rakastaa metsää, laakeuksia ja hiljaisuutta. Ja täällä hän tuntee yhteyden saamelaisiin esi-isiinsä.