
Mitä on demokratia?

Hanki lisää sisältöä päivittämällä
51% äänestäjistä muodostaa...
Olipa kerran saari. Yhtenä päivänä, aivan saaren lähellä, rahtilaiva törmäsi luksusristeilijän kanssa. Kaikki laivalla olleet pääsivät rantaan ennen kuin laivat upposivat. Matkustajat jäivät jumiin saarelle. Mitä tehdään nyt?
Ensin ihmiset tekivät saarella mitä halusivat. Ja se oli mukavaa. …mutta lopulta he alkoivat kiistellä. Ongelmana oli, että he olivat tuoneet vain yhden veitsen saarelle. Ja tätä veistä tarvittiin aika lailla kaikkeen: metsästykseen, parranajamiseen, puiden pilkkomiseen... Kuka sai päättää veitsestä?
Risteilyaluksen matkustajat olivat sitä mieltä, että koska he olivat tuoneet veitsen, heidän pitäisi saada se. Kun taas rahtilaivan matkustajat väittivät, että koska he pääsivät rantaan ensin, heidän pitäisi saada veitsi. Sitten Alice sai ajatuksen. Jos kaikki halusivat päättää, miksei heidän anneta tehdä niin? He voisivat antaa ihmisten hallita itseään.
Kansan hallituksen avulla kaikki voisivat tehdä päätöksiä yhdessä. Saaren ihmiset muodostivat demokratian, kansan hallituksen. Kaikkien mielestä oli melko näppärää, kun sai äänestää kaikesta. Bob, joka halusi käyttää veistä mahdollisimman paljon, ehdotti oikeuden veitseen kuuluvan vain miehille, ei naisille. Naiset nauroivat tälle - tuollainen laki ei tietenkään menisi läpi!
Oho... Mutta itse asiassa saarella oli vähemmän naisia kuin miehiä. Hmm. Enemmistön tahdon seuraaminen ei ole aina kaikkein reiluinta, kävi ilmi. Alice ehdotti lakia vähemmistöjen suojelemiseksi.
Kaikille pitäisi olla olemassa joitakin perusoikeuksia, eikä edes enemmistön pitäisi pystyä ottamaan niitä pois keneltäkään. Hmm. Se oli varmasti viisasta. Sillä kuka tietää - jonain hetkenä saatat löytää itsesi vähemmistöstä. Elämä saarella jatkui, ja joka kerta kun päätös piti tehdä, koko väestö kerääntyi äänestämään.
Jokainen asia päätettiin suoraan kansanäänestyksellä. Tätä sanotaan suoraksi demokratiaksi. Mutta asteittain ihmiset kyllästyivät äänestämään joka asiasta. Olisiko tähän helpompaa keinoa? Voisivatko he vain äänestää jotakuta, joka voisi tehdä päätökset kaikista asioista heidän puolestaan, jonkin ajanjakson ajan - jotakuta, joka edustaisi heitä?
Tottakai. Nyt heillä on edustuksellinen demokratia. Koska saarelaisten mielestä Alice oli oikein viisas, hänet valittiin pääministeriksi. Mutta hetken kuluttua Bob kyllästyi siihen, että Alice oli hänen edustajansa. Joten, kun vaalien aika taas koitti, Bob alkoi tehdä kaikenlaisia lupauksia saaren ihmisille.
Ja Bob voitti vaalit. Mutta... nyt on selvinnyt, ettei Bobilla ollut aikomustakaan toteuttaa lupauksiaan. Okei, odotetaan vain seuraaviin vaaleihin. Oho.
Eipä kai. Tämä ei suju kovin hyvin... Ehkä tarvitaan lakeja, joita ei voida äänestää kovin helposti kumoon - lakeja, jotka luovat demokratiamme perustan. Näitä peruslakeja kutsutaan perustuslaiksi. Mitä näissä laeissa sitten sanotaan?
No, niihin kirjataan perusoikeudet, jotka kaikilla ihmisillä on. Ja niissä myös rajoitetaan sitä, mitä valitut edustajat voivat tehdä, jotteivät he tee päätöksiä demokratiamme kumoamiseksi. Se kuulostaa aika hyvältä. Äänestetään sitä. Mutta ensin täytyy varmistaa, ettei Bob ole enää pääministeri. Noin on parempi!
Demokratia ei siis ole vain sitä, että saamme äänestää: Demokraattisen yhteiskunnan täytyy myös suojella jokaisen oikeuksia, mukaan lukien niitä, joilla ei ole valtaa. Jep, jopa Bobin oikeuksia.