Ihmisoikeudet

Jotain on taas tapahtunut tuolla pikku saarella! Eräs kopla on ryöstänyt pankin, ja poliisi on pidättänyt heistä yhden. Hän on Johnny naapurista, Tulivuorisaarelta. Bobilla on ajatus, kuinka loput koplasta saadaan kiinni. Hän ehdottaa, että he kiduttaisivat Johnnyä.

Ei, me emme kiduta ihmisiä täällä. Miksi emme, hän on Tulivuorisaarelta, he ovat kaikki hirviöitä ja villi-ihmisiä! Ahaa, hänellä on silti oikeuksia, eikö vain? Miksi hänellä olisi oikeuksia? Täällä meidän oikeutemme perustuvat meidän lakeihimme.

Hän on Tulivuorisaarelta. Meidän lakimme eivät suojaa heitä. Kylläpäs! Joidenkin oikeuksien on koskettava kaikkia ihmisiä alkuperästään riippumatta. Keskustelu jatkuu: Alicen ja Bobin välillä, parlamentissa ja väestön keskuudessa.

Mitkä perusihmisoikeudet pätevät kaikkiin ihmisiin? Pian kaikki ovat yhtä mieltä muutamasta asiasta: Että kaikki ihmiset on luotu vapaiksi, tasa-arvoisiksi, ja että samat oikeudet kuuluvat kaikille. Eikä oikeuksia voida ottaa pois keneltäkään perustuen: rotuun, ihonväriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliittisiin mielipiteisiin, tai siihen, ovatko he rikkaita tai köyhiä. Tähän asti kaikki näyttävät olevan yksimielisiä. Mutta kun tullaan kidutukseen, jotkut ovat eri mieltä: "Nyt kun poliisi on napannut yhden ryöstäjistä, eikö olisi hyvä, jos he voisivat pakottaa hänet kertomaan myös rikostovereista?" "Ei", sanoo joku. "Mitä jos kidutettava henkilö on syytön?

Hän voisi sanoa mitä tahansa, jotta kidutus loppuu. Mitä on sanottu kidutuksen aikana, ei ole kovin luotettavaa - kidutus ei vain ole kovin tehokasta. Sen voisi yhtä hyvin kieltää." "Kyllä, mutta mitä jos kyseessä on joku, joka tietää valtavan terrori-iskun suunnitelmista? …jossa tuhannet kuolevat? Emmekö tee kaikkea vaadittua saadaksemme tuota henkilöä puhumaan?" Alice perustelee, että "Kidutus vie henkilön perusihmisarvon ... ja sovimme suojelevamme sitä!" "Lisäksi, ehkä kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että kidutusta tarvitaan vain tämän kerran, mutta sallimalla sen kerran, siitä tulee niin paljon helpompaa tehdä uudelleen." Joten saarelaiset päättävät sisällyttää kidutuskiellon ihmisoikeuksiin.

Ja he voivat sopia myös siitä, että kaikki ovat tasa-arvoisia lain edessä. Se tarkoittaa, että kaikki lait pätevät tasa-arvoisesti kaikkiin ihmisiin, ja että poliisin ja tuomioistuinten täytyy kohdella kaikkia samojen periaatteiden mukaisesti. On myös helppoa olla yhtä mieltä siitä, että "jokaisella ihmisellä on oikeus omaan mielipiteeseen" …ja jokainen saa sanoa, mitä haluaa: Tällä saarella on sananvapaus. Mutta, ehkä kaikkea ei voi vapaasti sanoa... vai mitä?

Et voi uhata ketään? Levittää valheita ihmisistä, tai yllyttää ihmisiä tekemään rikoksia tai levittää vihaa? Hmm. Täytyy varmaankin olla joitakin poikkeuksia sananvapauteen. Keskustelu jatkuu, ja lopulta he sopivat julistavansa lisäoikeuksia, joista he tekevät osan saaren perustuslakia.

Sisällyttämällä oikeuksien julistuksen perustuslakiin, parlamentti ei voi muuttaa sitä niin helposti. Sillä välin poliisi on saanut kiinni pankkiryöstäjien koplan ja vapauttanut Johnnyn, joka ei ilmeisesti kuulunut siihen! Mutta, hedelmäkauppias kieltäytyy myymästä omenoita Johnnylle, ja sanoo että hänenlaisensa ihmiset ovat "likaisia raakalaisia, jotka pitäisi laittaa vankilaan." Johnny väittää, että hedelmäkauppias syrjii häntä, levittäen valheita ja vihaa - ja että oikeuksien julistus vapauttaa hänet sellaisesta." Hedelmäkauppias sen sijaan väittää, että "nimenomaan tuo oikeuksien julistus antaa hänelle oikeuden ilmaista mielipiteensä." Nämä oikeudet voivat olla haastavia. Joskus ne ovat ristiriidassa keskenään. Onneksi saarella on hyvä tuomioistuin, ja että "kaikki ovat tasa-arvoisia lain edessä".