Demokratia monessa kerroksessa

Päivittäin sinuun, ystäviisi ja perheeseesi vaikuttavat asiat, joista muut ihmiset ovat päättäneet. Sinuun vaikuttavat monet poliittiset päätökset, jotka on tehty demokraattisesti. Ne saattavat liittyä kouluun, liikenteeseen, urheilukeskuksiin, sairaaloihin, poliisiin, työttömyysetuuksiin tai siihen, missä iässä valmistut koulusta. Mutta kaikkia näitä päätöksiä ei tehdä samassa paikassa tai edes samojen ihmisten toimesta. Osa päätöksistä tehdään lähellä sinua, omassa kunnassasi.

Toiset liittyvät isompiin alueisiin, kuten lääniin. Ja osa koskee koko maata. Ruotsissa demokratia on järjestetty kolmeen tasoon: kunta, alue (tai lääni) ja valtio. Joka neljäs vuosi Ruotsissa on vaalit; ja jos on vähintään 18-vuotias vaalipäivänä, voi äänestää kolme kertaa. Yksi ääni annetaan kunnallishallitukselle.

Toinen ääni annetaan lääninhallitukselle. Lääni on kuntaa isompi alue. Kolmansista vaaleista kuulee puhuttavan eniten: eduskuntavaaleista. Eduskunta on kansallinen parlamentti, joka on vastuussa koko Ruotsista. Eri puolueita voi äänestää kussakin kolmessa eri vaalissa. Äänestämisen voi myös jättää väliin yhdessä tai useammassa vaiheessa.

Mutta hetkinen - kolmet eri vaalit, jossa voi äänestää erilailla, miten se oikein toimii? Kunta on osa lääniä, ja lääni on osa koko maata. Joten kuka on oikeasti vastuussa? No, eri tasoilla on erilaiset vastuualueet. Kunta hoitaa koulut ja esikoulut, pitää kadut siisteinä ja lumettomina, sekä huolehtii vanhuksista.

Kunnanhallitus päättää asioista, jotka koskevat pääosin kunnassa asuvia ihmisiä - ja joiden päättämiseen olisi tarpeetonta sisällyttää lääniä tai valtiota. Lääninhallituksessa poliitikot tekevät päätöksiä asioista, jotka vaikuttavat koko lääniin. Läänin päävelvollisuudet ovat terveydenhuolto ja julkinen liikenne. Yleensä sairaaloita ja julkista liikennettä käyttävät ihmiset melko laajalta alueelta - kattaen yli yhden kunnan - joten on käytännöllistä että näitä asioita hoidetaan alueellisella tasolla. Eduskunnassa tehdään päätöksiä, jotka vaikuttavat koko maahan; Lait säädetään siellä, ja sieltä käsin hallinnoidaan poliisia ja armeijaa, kuten myös lento-, junarata- ja valtatieliikennettä.

Kansallisella tasolla päätetään myös, mitä opetusohjelmaa kouluissa noudatetaan ja missä iässä opiskelijat valmistuvat. Monimutkaista? Kyllä, ehkä. Mutta kuvittele, miten epäkäytännöllistä olisi, jos eduskunta huolehtisi katujen lakaisemisesta koko maan jokaisessa kaupungissa. Tai jos jokaisen kunna täytyisi hoitaa oma osuutensa maan sotilaallisesta puolustuksesta.

Kun tämä vallanjako toimii parhaimmillaan, jokaisen asian käsittelee taho, joka siihen parhaiten soveltuu ja on lähimmällä tasolla niitä, joihin se vaikuttaa. Mutta joskus syntyy konflikteja - esimerkiksi koulu. Ennen se toimi lähes kokonaan valtion tasolla, mutta nyt kunnat huolehtivat suurimmasta osasta sitä. Tämä on asia, josta poliitikoilla on eriäviä mielipiteitä, ja joista voi toisinaan kuulla poliittisissa väittelyissä. Tai esimerkiksi ympäristö: Roskien ja jätteen käsittely on kunnallinen kysymys, mutta ympäristö vaikuttaa koko lääniin, tai jopa maahan.

Itse asiassa ympäristö on vielä isompi, kansainvälinen asia. Melko iso osa ympäristöpolitiikasta hoidetaan sen vuoksi EU-tasolla. Ja voimme äänestää myös EU-tasolla. Europarlamenttivaalit eivät ole samaan aikaan kuin kolmet muut vaalit. Mutta ne ovat aivan yhtä tärkeät.

Melko iso osuus uusista, eduskunnan hyväksymistä laeista on oikeasti tullut alunperin EU:sta. Joten, Ruotsissa on kolme demokratiatasoa - tai neljä, jos EU lasketaan mukaan. Ja koulussa voi olla myös oppilaskunnan hallitus. Silloin puhutaan viidestä tasosta.